Delta Green-Lost in the Dark Operation Touch of Light Report by Agent Robert

From Karriviki


Tapahtuma-aika: 22.8.1997 Tapahtumapaikka: Qalamah valley (QVAAWPG), Bedford, Pennsylvania Operaatioon osallistuneet: Agentit Robert ja Richard, O'Sullivan, Edgar Smith, Theodore Weeden. Yhteenveto: Saamani salaperäisen kirjeen pohjalta suoritettuja tutkimuksia liittyen armeijan näennäisesti hylätyn tukikohdan toimintaan.

Tapahtumat lähtivät liikkeelle saatuani kesken työpäivän yllättävän puhelun vanhalta opiskelutoveriltani Theodore Weedeniltä, joka työskenteli tuolloin erikoisagenttina FBI:n palveluksessa. Joku tuntematon FBI-agentti oli luovuttanut hänen haltuunsa kirjeen toimitettavaksi minulle. Hieman ihmeissämme sovimme tapaavamme vielä samana iltana minun luonani.

Kirjeestä löytyi vain paperi, jolle oli kirjoitettu muutamia karttakoordinaatteja, joiden osoittama paikka sijaitsi Pennsylvanian Bedfordissa, eikä keskustelu Weedenin kanssa juurikaan selventänyt tapausta. Olin kerran aikaisemminkin saanut vastaavanlaisen kirjeen eivätkä sitä seuranneet tapahtumat olleet omiaan ainakaan rauhoittamaan mieltäni, päinvastoin. Lyhyen harkinnan jälkeen päätin kuitenkin ilmeisistä riskeistä huolimatta seurata minulle tarjottua johtolankaa. Pyysin Weedenin mukaani, koska arvelin tuntemattomalla taholla olleen syynsä valita juuri hänet kirjeen välittäjäksi. Lisäksi otin yhteyttä O'Sullivaniin ja Richardiin, joiden kanssa olin toiminut aikaisemminkin vastaavanlaisten arvoitusten parissa.

Ennen matkalle lähtöämme pyysin Weedeniä vielä ottamaan kirjeestä ja paperista sormenjäljet sekä selvittämään FBI-agentin henkilöllisyyden, jolta hän oli saanut ne. Nopeasti kuitenkin paljastui, että salaperäinen agentti ei todellisuudessa ollut ainakaan virallisesti FBI:n palveluksessa eikä sormenjälkiä löytynyt.

Tämän jälkeen suuntasimme autoillamme kohti koordinaattien osoittamaa paikkaa, joka karttani mukaan sijaitsi keskellä metsää. Perillä majoituimme läheiselle leirintäalueelle ja koimme pianoisen yllätyksen tavatessamme siellä myös professori Smithin, johon olin tutustunut hänen veljenpojanpoikansa Timothy Smithin katoamista seuranneiden tapahtumien pyörteissä. Hän oli löytänyt paikasta maininnan Timothy Smithin jälkeensä jättämistä papereista ja päättänyt selvittää asian ominpäin. Yhteistyön tekeminen tuntui luonolliselta ja aloitimme tutustumisen alueeseen viivytyksittä.

Saimme nopeasti selville, että koordinaattien osoittamassa paikassa sijaitsi vanha, ilmeisesti käytöstä poistettu armeijan tukikohta. Alueella oli kuitenkin tästä huolimatta jatkuva yksityisen yrityksen ylläpitämä vartiointi.

Seuraavana aamuna havaitsimme, että samalle leirintäalueelle kanssamme oli majoittunut myös joukko UFO-tutkijoita. Saimme kuulla, että he olivat tulleet paikalle alueella havaittujen valoilmiöiden takia, ja että kaksi heidän ryhmänsä jäsentä oli kadonnut tukikohta-alueelle. Päätimme tarjota apuamme näiden löytämiseksi ja aloitimme järjestelmälliset etsinnät haravoimalla aluetta rajanneen aidan lähiymäristön ulkopuolelta käsin.

Puolivälissä päivää uurastuksemme palkittiin ja löysimme kadonneet. Ikävä kyllä jouduin toteamaan toisen heistä kuolleeksi ja toisenkin tila oli varsin sekava eikä hän kyennyt kertomaan mitään siitä, mitä he olivat tukikohta-alueella nähneet tai kohdanneet. Hän tuntui kadottaneen kaikki muistonsa viimeisen vuorokauden ajalta.

Tämän jälkeen palasimme leirintäalueelle neuvonpitoa varten. Päätimme, että minä ja muutama muu lähtisimme viemään vainajaa läheiseen pikkukaupunkiin samalla kuin loput jäisivät pitämään aluetta silmällä. Kaupungissa kerroimme viranomaisille tekaistun tarinan tapahtuneesta onnettomuudesta ja sain puhuttua itselleni tilaisuuden tutustua ruumiiseen leikkaussaliolosuhteissa. Kuolinsyyksi paljastui voimakas, mahdollisesti sähköiskun aiheuttama ja koko ruumiiseen kohdistunut shokki. Ruumiinavauksen aikana havaitsin yllätyksekseni yhdellä ufotutkijoista olevan mitä ilmeisimminkin varsin laaja-alaista asiantuntemusta ja kokemusta vastaavanlaisista operaatioista. Saatuani työni päätökseen palasimme takaisin muiden luokse.

Päätimme seuraavana yönä järjestää Richardin ja O'Sullivanin kanssa tutkimusretken tukikohdan alueelle. Katsoimme paremmaksi salata tämän muilta paikallaolijoilta, koska halusimme varmistaa mahdollisesti löytyvien todisteiden pysymisen vain sellaisten tahojen hallussa, jotka katsoimme itse luotettaviksi. Operaatio suoritettiin siten, että O'Sullivan ja Richard tunkeutuivat alueelle ja minä varmistin heidän etenemistään läheiseltä kukkulalta kiikarikiväärini kanssa ja valmiina auttamaan haavoittuneiden evakoinnissa tarvittaessa. Lopulta menetin näköyhteyden heihin ja jäin odottamaan suunnitelmamme mukaisesti heidän paluutaan. Aloin huolestumaan, kun heitä ei kuulunut takaisin sovittuun aikarajaan mennessä ja vielä puoli tuntia odoteltuani olin varma siitä, että jokin oli mennyt pieleen. Niinpä palasin takaisin leirintäalueelle ja herätin muut.

Seuraavana aamuna havaitsimme, että tukikohta-alueella oli alkanut tapahtua. Paikalle saapui useita armeijan rekkoja, valkoinen säiliöauto ja helikopteri. Seurasimme tapahtumien kulkua läheiseltä kukkulalta kiikareiden avulla ja järjestimme vahdit paikalta poisvievien teiden varsille. Emme kuitenkaan havainneet merkkiäkään Richardista tai O'Sullivanista. Tukikohdan tyhjentäminen tapahtui varsin ripeästi ja ajoneuvot alkoivat poistumaan sieltä puolilta päivin. Samalla kuin vahtimme lähtivät varjostamaan niitä omilla autoillamme loput meistä aloittivat nyt selvästi aution tukikohdan tutkimukset.

Helpotukseksemme löysimme Richardin ja O'Sullivanin hengissä sekä terveinä. Saimme kuulla, että he olivat tukikohtaa tutkiessaan törmänneet jonkinlaisiin valo-olentoihin, jotka eivät kuitenkaan olleet vahingoittaneet heitä. Tämän jälkeen oli seurannut hälytys ja he olivat joutuneet piiloutumaan. Tukikohdan tyhjentämisen takia he eivät myöskään olleet pääseet poistumaan sieltä ennen kuin sotilaat olivat menneet.

Tukikohdan tyhjentäminen oli hoidettu mitä ilmeisimminkin suurella tarkkuudella kiireestä huolimatta emmekä löytäneet sieltä juurikaan todisteita, jotka olisivat selventäneet sen käyttötarkoitusta. Havaitsimme kuitenkin merkkejä suurista teknisistä laitteistoista, jotka oli nyt viety pois. Tukikohdan tutkimisen jälkeen palasimme takaisin leirintäalueelle, missä saimme myöhemmin kuulla, että osaa varjostetuista ajoneuvoista oli onnistuttu seuraamaan aina armeijan tukikohdan porteille saakka, mutta osa oli hukattu matkalla. Pian tämän jälkeen päätimme lopettaa tutkimuksemme.

Tukikohdan tapahtumat ja käyttötarkoitus jäivät siis suurimmalta osin arvoituksiksi, mutta hankkimiemme tiedonmurusten perusteella voisi esittää spekulaatiota armeijan tekemästä yhteistyöstä muukalaisten kanssa ja siitä, että aluetta olisi käytetty uuden teknologian testaamiseen. Tämä on kuitenkin, kuten jo totesinkin, vain spekulaatiota.

Myöhemmin tekemäni selvitykset paljastivat edellä mainitsemani ufotutkijan työskennelleen aikaisemmin FBI:n palveluksessa, ja että hänellä oli koulutusta criminologian alalta. Ehkä tapaamamme ufotutkijoiden ryhmä (Saucer Watch) on kykenevä vakavammin otettavaan tutkimukseen kuin mitä voisi helposti kuvitella. Lisäksi selvisi, että valkoinen säiliöauto kuului North-West trading companylle, mutta tarkemmat selvitykset yhtiön taustoista eivät paljastaneet mitään merkittävää.

-Agentti Robert