Difference between revisions of "Talous (Tulen ja Jään Laulu)"

From Karriviki

Line 44: Line 44:
  
 
===Kaupungit, markkinapaikat ja majatalot===
 
===Kaupungit, markkinapaikat ja majatalot===
 +
 +
Kauppareittien varrelle on perustettu useita kaupunkeja, markkinapaikkoja ja majataloja, jotka tarjoavat erilaisia palveluita kauppakaravaaneille sekä toimivat kauppapaikkoina paikallisten tuotteiden kaupassa. Kaupungit on perustettu kuninkaallisella valtakirjalla ja niiden vasallisopimukset ja velvoitteet poikeavat usein merkittävästi tavanomaisista paikoista. Käytännössä kaupungin asukkaat ovat usein vapautettuja normaalista verotuksesta ja kaupungin hallinto on järjestetty merkittäviltä osin kiltojen varaan. Markkinapaikat ja majatalo-oikeudet taas kuuluvat, kuten kaikki maankäyttöoikeudet, sille aateliskartanolle, joka kutakin maa-aluetta hallitsee. Monesti markkinapaikan hallinta tai majatalo-oikeus vuokrataan erillistä kiinteää korvausta vastaan kylälle tai maatilalliselle suvulle. Tämän lisäksi erityisen suositulla markkinapaikalla alueen kartanonherra saattaa periä erillistä tullia.
  
 
===Killat===
 
===Killat===

Revision as of 18:25, 21 August 2014

Suurtarhan maat tunnetaan koko Westerosin hedelmällisimpinä maina ja ne muodostavat käytännössä Westerosin vilja-aitan. Lakeuden itäosissa maa kuitenkin nousee kohti Myrskymaita mentäessä ja raja-alueilla maa ei ole samalla tavalla tuottoisaa, kuin lännempänä. Sen sijaan alueen hiukan karumpi maaperä on osoittautunut erittäin hyväksi viinirypäleiden ja lukuisten hedelmien kasvattamiselle. Näin ollen viinistä ja siideristä on muodostunut alueen päätuote.

Maatalous

Lakeuden ja Myrskymaiden raja-alueilla kaupunkeja ja isompia kyliä on harvassa. Suuriin kaupunkeihin on matkaa helposti stoja kilometrejä. Talous on muodostunut pitkälti maanviljelyksen ja muiden luontaiselinkeinojen varaan.

Viljely

Tällä alueella viljellään runsaasti erilaisia ruokaviljoja, mutta niiden viljelyä harjoitetaan lähinnä alueen omaan tarpeeseen. Merkittävä osa pelloista on varattu viinirypäleiden, omenoiden ja päärynöiden kasvatukseen. Suurin osa näistä on varattu viinien ja siiderien tuotantoon, joskin erityisesti hunajantuotantoalueiden lähellä tehdään myös jonkun verran päärynä- ja omenahilloja.

Kalastus

Pitkäjärvellä ja jokialueilla on jonkin verran kalastusta. Pääosa saaliista menee kalastajien omaan tarpeeseen, veroiksi ja lähikylissä myytäväksi.

Metsätyöt

Raja-alueilla olevia metsiä hakataan jonkin verran rakennustarvikkeiksi, mutta yleisin metsätyö on puuhiilien poltto kartanoiden ja kyläseppien käyttöön. Erityisesti Rautivanpellon alueen sepät kuluttavat hiiliä enemmän, kuin Miilumetsä tuottaa.

Kaivokset

Alueella on kolme merkittävää kaivostoiminta-aluetta. Näistä merkittävin on Pässiharjanteen alueella oleva tinakaivos, joka tuottaa tinaa jopa Suurtarhaan ja Kuninkaansatamaan asti vietäväksi. Tämän lisäksi Rautivanpellosta kerätään suomalmia raudan tuotantoon ja Tuhkantornin alueelta louhitaan kalkkikiveä.

Kartanot

Kartanot ovat alueen taloudessa tärkeä tekijä. Sen lisäksi, että jopa pienemmät ritarikartanot kuluttavat merkittävän osan lähialueiden tuotteista, niin erityisesti suuremmat kartanot ovat myös tuotannollisia keskuksia. Kartanot hallitsevat läänitystensä lisäksi myös suoraan omassa hallinnassaan olevia viljelysmaita ja lisäksi useissa kartanoissa työskentelee erilaisia käsityöläisiä niin kartanon omiin, kuin lähialueidenkin tarpeisiin. Esimerkiksi Pitkäjärvi tuottaa lankoja, kankaita, kynttilöitä, viinejä, aseita ja työkaluja koko lähialueen tarpeisiin.

Verotus

Suurin osa Kartanoiden veroista maksetaan joko työnä tai erilaisina luonnontuotteina. Näin ollen kartanoille kertyy erityisesti maanviljelystuotteita enemmän, kuin kartano itse kuluttaa. Ylimäärä joko käytetään raaka-aineina kartanon omiin tuotteisiin tai myydään veropäivien jälkeen pidettävillä markkinoilla.

Tullit

Kartanot keräävät mailtaan usein myös tullimaksuja esimerkiksi silta-, laituri- ja markkinatullien muodossa. Periaatteessa nämä tullimaksut on tarkoitettu julkisen infrastruktuurin, teiden, siltojen, satamien ja torien, ylläpitoon, mutta käytännössä tullimaksut ovat osoittautuneet erityisesti tärkeiden kauppareittien varrella merkittäviksi tulonlähteiksi. Yleisesti ottaen ainoastaan suurlordeilla ja heidän erikseen nimittämillään henkilöillä on oikeus määrätä tulleista, mutta käytännössä määräykset ovat usein vanhoja, tulkinnanvaraisia tai puutteellisia ja paikalliset kartanot soveltavat niitä oman päänsä mukaan. Erityisesti rauhattomina aikoina erilaisten epävirallisten "tietullien" tai maksullisten kulkulupien vaatiminen on hyvin yleistä.

Kartanoiden erityisoikeudet

Lähes poikkeuksetta ritarien ja lordien vasallisopimuksessa heidän suorassa hallinnossa olevien maiden verovapaus. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kahden vuodan ritaritila ja neljän ja puolen vuodan ritaritila ovat velvollisia suorittamaan herralleen saman asepalveluksen. Erityisesti rauhan aikana, jolloin ritarin varusteiden ja hevosten menettämisen uhka on vähäinen ja tilojen maita voidaan viljellä ilman vihollisten uhkaa kyseessä on merkittävä etuoikeus.

Tämän verovapauden lisäksi monille kartanoille on saatettu myöntää erilaisia muita erioikeuksia. Esimerkiksi Pitkäjärven, Linnamäen, Nuoliojan, Punavirran ja Kypäräkiven mailla hopealangan kehrääminen, kutominen kankaisiin ja myynti on aateliskartanoiden yksinoikeus.

Kaupankäynti

Kaukokauppa Lakeuden ja Myrskymaiden raja-alueen läpi on keskittynyt Suurtarhan, sekä Kuninkaansataman, Myrskymaiden ja Dornen itäisten osien välisiin reitteihin. Käytännössä vaikka Kuninkaansatamasta, Myrskymailta ja Dornesta onkin meriyhteys Mander-joen suistoon ja siitä jokea pitkin Suurtarhaa ei edes parhaimmilla laivoilla ole kannattavaa kiertää koko tuhansien kilometrien matkaa Kesämeren kautta, vaan kannattavampaa on kuljettaa tuotteet Manderia ja Sinipuroa myöten ja maanteiden poikki. Alueen suurin kauppareitti kulkee itä-länsi suuntaisesti käyttäen hyväkseen Manderjokea, Sinivirtaa ja Ruusutietä. Yksittäisten kauppakaravaanien reitit vaihtelevat usein turvallisuustilanteen, tullimaksujen ja erilaisten sopimusten mukaan.

Kaupungit, markkinapaikat ja majatalot

Kauppareittien varrelle on perustettu useita kaupunkeja, markkinapaikkoja ja majataloja, jotka tarjoavat erilaisia palveluita kauppakaravaaneille sekä toimivat kauppapaikkoina paikallisten tuotteiden kaupassa. Kaupungit on perustettu kuninkaallisella valtakirjalla ja niiden vasallisopimukset ja velvoitteet poikeavat usein merkittävästi tavanomaisista paikoista. Käytännössä kaupungin asukkaat ovat usein vapautettuja normaalista verotuksesta ja kaupungin hallinto on järjestetty merkittäviltä osin kiltojen varaan. Markkinapaikat ja majatalo-oikeudet taas kuuluvat, kuten kaikki maankäyttöoikeudet, sille aateliskartanolle, joka kutakin maa-aluetta hallitsee. Monesti markkinapaikan hallinta tai majatalo-oikeus vuokrataan erillistä kiinteää korvausta vastaan kylälle tai maatilalliselle suvulle. Tämän lisäksi erityisen suositulla markkinapaikalla alueen kartanonherra saattaa periä erillistä tullia.

Killat