Uskonto (Tulen ja Jään Laulu)

From Karriviki

Revision as of 13:32, 26 February 2015 by Polaria (talk | contribs) (→‎Baelorilaiset)
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)

Seven aspects.jpg

Seitsemän usko

Seitsemän usko tuli Lakeuden maille Andalien mukana ja on levinnyt aikojen kuluessa Lakeuden lähestulkoon ainoaksi uskonnoksi. Ulkoiselta olemukseltaan Seitsemän usko on polyteistinen uskonto, mutta todellinen tausta on monoteistinen. Seitsemän usko pohjautuu pyhän kirjan, Seitsensakaraisen Tähden, kirjoituksiin. Näiden mukaan on olemassa vain yksi jumala, joka on suuruudessaan niin käsittämättömän mahtava, että häntä on mahdollista palvoa vain jakamalla hänet seitsemään aspektiin, joita ovat: Isä, Äiti, Soturi, Neito, Seppä, Vanhus ja Vieras. Näistä aspekteista Isä, Soturi ja Seppä ovat miehisiä, kun taas Äiti, Neito ja Vanhus ovat naisellisia aspekteja. Vieraalla ei ole sukupuolta.

Septonit ja Septat

Septonit ja septat muodostavat uskon papiston. Septonit jakautuvat useisiin kirkkoihin ja oppisuuntiin, mutta periaatteessa kaikki septonit ovat samanlaisia uskon paimenia. Septat jakautuvat valkoisiin, sinisiin ja harmaisiin sen mukaan mitä naisellista aspektia he palvelevat ja missä elämänvaiheessa he ovat septaksi ryhtyneet.

Kuninkaansataman suurseptissä istuu Kaikkein Pyhimpien neuvosto, jota johtaa Yliseptoni. Se koostuu joukosta vaikutusvaltaisimpia septoneita ja luostarien johtajia. Yliseptoni on teoriassa Kaikkein Pyhimpien neuvoston keskuudestaan valitsema, mutta useilla kuninkailla on ollut tapana sekaantua Yliseptonin valintaan.

Luostarilaitos

Luostarilaitoksella on tärkeä rooli Seitsemän uskossa, koska vaatimattoman, säädyllisen ja siveän elämän katsotaan olevan hyväksi ihmisen sielulle ja tuovan häntä lähemmäs jumalaa. Monet aatelisperheet lähettävät nuorempia poikiaan ja tyttäriään septreikisi kutsuttuihin luostareihin, joskin tapa on viime aikoina ollut harvinaisempaa, kuin muinoin. Luostarilaitos on keskittynyt uskonnollisen elämän lisäksi myös ylläpitämään useita yleishyödyllisiä palveluita.

Vanhankaupungin septri

Vanhankaupungin septri on Jokimailla sijaitsevan Bechesterin septrin lisäksi ainoa suuri naisseptri ja sen kannanotoilla on valtava vaikutus erityisesti Lakeuden alueen septojen elämään ja uskoon. Vanhankaupungin septrin on erityisen tunnettu kovasta kurista ja tiukasta opetusohjelmastaan ja sieltä tulevat septat tunnetaan kautta Lakeuden parhaina kotiopettajattarina nuorille aatelisnaisille.

Hiljaiset Sisaret

Hiljaiset sisaret, eli "Vieraan Vaimot", ovat ruumiiden valmisteluun, hautaukseen ja kuoleman riitteihin erikoistunut sisarkunta. Heidät erottaa muista septoista harmaista kaavuistaan ja kasvot peittävistä hunnuistaan. Hiljaisten sisarien tehtävät ja elämä eivät yleensä houkuttele nuoria tyttöjä liittymään sisarkuntaan, joten monet ovat päätyneet hiljaisiin sisariin perheensä pakottamina rangaistuksena sopimattomasta käytöksestä. Huhutaan myös, että hiljaiset sisaret ottavat riveihinsä orpolapsia. Lakeuden alueen perimätiedon mukaan metsissä on muinaisina aikoina ollut "äpäräkivinä" tunnettuja paikkoja, joihin naiset hylkäsivät ei-toivottuja lapsia ja joista hiljaiset sisaret keräsivät tyttölapset mukaansa.

Soturin Pojat ja Köyhät Veljet

Ennen kuningas Maegorin aikaa Seitsemnän uskolla oli oma armeijansa, joko koostui Soturin Pojiksi kutsutuista ritareista ja Köyhiksi Veljiksi kutsutuista alhaissyntyisistä sotureista. Molemmat järjestöt on lakkautettu niiden noustua aikanaan kapinaan Rautavaltaistuinta vastaan.

Vaeltavat veljet

Vaeltavat veljet ovat septoneita, jotka vaeltavat ympäri maita eläen veiraanvaraisuudella ja suorittaen uskonnollisia riittejä niille kyläyhteisöille, joissa ei ole omaa septonia.

Mietiskelevät veljet

Mietiskelevät veljet hylkäävät maallisen elämän täysin ja vetäytyvät syrjäisissä paikoissa sijaitseviin septreihin mietiskelemään uskoaan. Monet heistä ovat vannoneet hiljaisuuden valan ja elävät hyvin yksinkertaista elämää maanviljelyksen parissa.

Uskonnolliset suuntaukset

Lakeuden alueella vaikuttaa kolme toisistaan poikkeavaa oppisuuntausta: Baelorilaisuus, Jaehaeryslaisuus ja Maegorilaisuus. Näiden sisältä löytyy vielä useita pienempiä kultteja, joiden näkemykset saattavat poiketa toisistaan hyvinkin radikaaleilla tavoilla.

Baelorilaiset

Baelorilaisuus on Kruununmaiden ja Kuninkaansataman, sekä useimpien suurten asutuskeskusten suurin oppisuunta, joka on saanut nimensä Kuninkaansataman Baelorin Suurseptistä. Kyseessä on Seitsemän uskon "katolilainen", eli yleismaailmallinen oppisuunta, jossa korostuvat vanhat andalien uskonnolliset traditiot, Baelorin suurseptin uskontulkinnat ja Yliseptonin vahva asema.

Jaehaeryslaiset

Jaehaeryslainen uskonsuunta on nimetty kuningas Jaehaerys "Sovittelijan" mukaan, joka lopetti uskonsodan ja nimitti Kourakseen alhaissyntyisen septonin. Jaehaeryslaiset korostavat elämänpiirin kahtiajaon yhdistämistä. Siinä missä uskon tehtävä on opettaa ihmisiä parmepaan elämään, kruunun ja maallisen hallinnon tehtävä on suojella uskoa ja elämää. Jaehaeryslaiset haluaisivat yhdistää maallisen ja uskonnollisen auktoriteetin samaan persoonaan, joka ei kuitenkaan olisi Baelorin suurseptin alainen, vaan lähempänä tavallista ihmistä oleva hallisija.

Rautivanpellon kultti

Rautivanpellon kylässä ja Kypäräkiven kartanon mailla jaehaeryslaisilla on aina ollut vahva asema. Tämä johtuu siitä tavasta, miten alueella on yhdistetty muinaiset Rautivanpellon uskomukset myöhempiin tapahtumiin. Septoni ja Jaehaerys Ensimmäisen Koura Barth oli nimittäin syntyjään sepän poika ja Rautivanpellossa uskotaan sen olevan jumalten merkki siitä, miten hallitsijat tulisi valita rahvaan parista. Kypäräkiven lordeilla on aina ollut hiukan kahtiajakoinen suhtautuminen Rautivanpellon kulttiin. Toisaalta kultti korostaa työteliäisiyyttä, ammattitaitoisuutta ja ihannoi vahvoja työntekijöitä, mutta sen sydämessä asuu ainainen maalaiskapinan siemen.

Kieltäjät

Kieltäjät ovat erikoinen lahko, joita esiintyy eristyneissä kylissä Nuoliojan maiden eteläosissa, Ruoholaakson ja Punavirran mailla. He hylkäävät Seitsemän uskon yhden perusopin ja uskovat kaksijakoiseen jumaluuteen. Heidän näkemyksensä mukaan on olemassa kaksi yhtä vahvaa jumalaa, jotka kilpaileva maailman hallinnasta: Kuusijakoinen Jumala ja Vieras. Näistä Kuusijakoinen Jumala hallitsee elämän ja Veiras kuoleman piiriä ja molempien palvominen samanarvoisia on tärkeää. Ymmärrettävistä syistä kieltäjien lahkoon suhtaudutaan usein hyljeksyen, peläten ja jopa vihaten.

Maegorilaiset

Kuningas Maegor Julman uskonsodan aikana monet septonit ja septat joutivat painiskelemaan sen kysymyksen kanssa miksi jumala antoi Maegor Julman julmuuksien tapahtua ja Baelorilaisen uskon hävitä sodassa Maegoria vastaan. Ratkaisuksi "pahuuden ongelmaan" syntyi tulkinta, jonka mukaan jumalan perimmäistä tarkoitusta on mahdoton tulkita etukäteen. Soturin Pojat uskoivat tekevänsä jumalan tahdon mukaisesti, mutta Maegorin voitto ja Soturin Poikien tappio oli lopullinen "jumalantuomio", joka osoitti Maegorin olleen oikeassa. Maegorilaisessa uskontulkinnassa tekojen seuraukset tekijälle ratkaisevat tekojen oikeuden ja jumalten tahdon.

Mysteerikultit

Pässikukkulan mailla yleinen uskonsuuntaus on "etsivä maegorilaisuus", joka näyttäytyy mysteerikulttien muodossa. Jumala on "jakomielitautinen", ristiriitainen ja vaikeasti tulkittava mysteeri, jonka aspektit näyttäyvät itsenäisinä, usein riitaisina jumaluuksina. Jumalan tarkoitusperän tulkinta on mahdotonta ja vasta tekojen seuraukset näyttävät niiden hurskauden. Mysteerikultit näyttäytyvät ulkopuolisille usein sekavina, taikauskoisina ja jopa harhaisina oppirakennelmina, mutta ne pohjautuvat usein tuhansia vuosia vanhoihin maanviljelijöiden, metsäläisten ja paimenien tapoihin ja taikauskoihin, joissa luonnonilmiöistä johdetut ennusmerkit antavat vihjeitä siitä miten ihmisten tulee minäkin hetkenä toimia.