Sodankäynti Essoksessa (Tulen ja Jään Laulu)

Valyria oli aikansa suurin sotilasmahti, mutta imperiumin voima ei koskaan perustunut massiivisiin armeijoihin ja valtavaan sotakoneistoon. Valyrialainen aatelisto ei noussut sotureiden, vaan taikureiden keskuudesta ja sen ytimessä eivät olleet ratsuritarit ja teräs, vaan lohikäärmeet ja loitsut. Magia ja veri hallitsee lohikäärmeitä ja aseina lohikäärmeet olivat niin ylivoimaisia, että kilpailua sukujen välillä ei koskaan käyty maasta, rahasta ja väestä, vaan tiedosta, verestä ja salaisista sopimuksista jotka takaisivat pääsyn lohikäärmeratsastajien joukkoon. Siinä missä lähes jokaisella Westerosin aatelissuvulla on pitkät soturiperinteet, lähes jokainen Vapaiden kaupunkien aatelissuku on lähtöisin varjoisilta kujilta, kuiskatuista kirouksista ja hovien juonitteluista.

Vapaat kaupungit nousivat Valyrian imperiumin raunioista, mutta niiden juuret ovat Valyrialaisissa siirtokunnissa. Kun imperiumi kukistui Vapaita kaupunkeja hallitsevat suvut olivat Valyrian reunamilla asuvia nousukkaita ja merkityksettömiä pikkuaatelisia. Kun Valyria tuhoutui heistä tuli uusia valtiaita. Vaikka Vapaat kaupungit itsenäistyivät on niillä yhteiset juuret samassa valtakunnassa ja samat suvut omistavat intressejä useissa kaupungeissa. Tästä johtuen Vapaiden kaupunkien välillä vallitseva sotatila ei ole niinkään valtioiden ja kulttuurien välistä sotaa, vaan Valyrian raunioista nousseen uuden aateliston välistä peliä nokkimisjärjestyksestä.

Sodankäynti Vapaissa kaupungeissa

Laivastot

xxx

Sivun alkuun

Sotalaivat

xxx

Kaapparit

xxx

Ratsuväki

Vapaille kaupungeille ratsuväki on aina ollut pelkkä sivuase. Sillä on käyttönsä erityisesti silloin kun halutaan terrorisoida vihollisen maaseutua, jahdata rosvoja ja karanneita orjia tai surmata pakenevaa vihollista. Jokaisella sotilaallista mahtia haalivalla suvulla on ratsumiehiä, mutta monesti ratsusotilaat ovat palkkamiekkoja ja heidän työnsä sen mukaista. Osa palkkasotureista, erityisesti Westerosilaisista, kykenee tuomaan taistelukentällä raskasta ratsuväkeä täysissä haarniskoissa, raskaalla sotahevosella ratsastaen, mutta tyypillinen Vapaiden kaupunkien ratsumies on enemminkin kevyesti panssaroitu jousimies vikkeläkavioisen ratsuhevosen selässä.

Sivun alkuun

Kataphraktit

Lysin vapaakaupunki ja muutamat yksittäiset suvut muissa vapaakaupungeissa kouluttavat todellista raskasta ratsuväkeä, kataphrakteja. Nämä miehet värvätään usein hyvin nuorina ja opetetaan ratsastamaan ja taistelemaan pienestä pitäen. Jotkut suvut suosivat orjien lapsia, mutta monet muut värväävät tulevat ratsusoturit orpojen tai köyhien vapaiden miesten parista. Aikuisikään tullessaan jatkuva koulutus on muokannut alokkaista huippuluokan ratsastajia, peitsimiehiä, miekkailijoita ja jousiampujia, jotka kykenevät taistelemaan tehokkaina yksikköinä niin ratsain, kuin jalankin.

Kataphraktien perinteisiä aseita ovat peitsi, ratsumiekka ja vastakaarijousi. Essosin vapailla kaupungeilla ei ole Westerosin perinteitä raskaiden sotahevosten jalostamisessa, joten hevoset ovat yleensä kevyempirakenteisia. Tästä huolimatta kataphraktien tapana on taistella sekä mies, että hevonen täyteen rengas- tai suomuhaarniskaan puettuna ja kataphraktien peitsirynnäkkö vetää vertoja monelle Westerosilaiselle ritariyksikölle.

Elefantit

Elefanttien valtava koko ja voima tekee niistä hankalasti lähestyttäviä niin ratsumiehille, kuin jalkaväellekin, mutta valtavien eläinten tärkein tehtävä ei silti ole survoa miehiä lähitaistelussa. Tämä johtuu siitä, että elefantit, jopa sotaan koulutetut, ovat melko pelokkaita ja niitä ei voi pakottaa juoksemaan päin esteitä sen enempää kuin hevosiakaan. Siinä missä sotahevoset saattavat laumavaiston ja nopeuden johdosta työntyä muutaman metrin verran jalkaväkimuodotelman sisään ennen kuin hevoset pysähtyvät, elefantit ovat herkempiä metelille, vähemmän laumavaiston varassa toimivia ja hevosia merkittävästi hitaampia. Mikäli jalkaväki pitää asemansa eivät elefantit mielellään mene mieslauman sekaan, vaan jäävät kunnioittavan matkan päähän. Sotaelefanttien tärkein rooli onkin toimia liikkuvina ampumatorneina, joiden selästä jousimiehet pystyvät ampumaan tappavia laukauksia vihollisten yläpuolelta ja silti hyvin läheltä, etäisyydeltä jossa jousen iskuvoima on parhaimmillaan. Tyypillisesti sotaelefantin pää on panssarin suojaama ja se kantaa selässään puista, raakanahkoilla panssaroitua lavaa jonka kyydistä kaksi tai kolme jousimiestä toimii.

Palkkasoturit

xxx

Jalkaväki

xxx

Sivun alkuun

Asemiehet

xxx

Kaupunkien varusväki

xxx

Orjalegioonat

xxx

Palkkasoturit

xxx

Sivun alkuun

Sotavarusteet

Panssarit ja suojavarusteet

Sotilaiden haarniskat

xxx

Siviilien haarniskat

xxx

Merimiesten haarniskat

xxx

Sivun alkuun

Aseet

Jouset ja varsijouset

xxx

Sotilaiden aseet

xxx

Siviilien aseet

xxx

Merimiesten aseet

xxx

Sivun alkuun