Kypäräkiven Kartano (Tulen ja Jään Laulu)

Kypäräkiven kartanon ensimmäisen kerroksen pohjapiirros. Muuta kerrokset vastaavat samaa yleisrakennetta.

Kartanon yleisrakenne

Kypäräkiven kartano on rakennettu jyrkkärinteisen kivikkoisen kukkulan päälle ja sitä ympäröi kuiva vallihauta ja matalahko paaluvarustus. Ainoa kulkukelpoinen reitti kukkulan laelle kulkee pohjoispuolella olevan porttirakennuken läpi kartanon pihamaalle, josta kartanontornin ovelle joudutaan vielä kulkemaan kapeaa paaluvarustuksen ja kartanontornin seinän välissä kulkevaa polkua pitkin. Kartanontorni itsessään on melko hyvin varustettu puolustusta ja piirityksestä selviämistä silmällä pitäen.

Kartanonmäen alueella ei ole mitään muita rakennuksia, eikä kartanonpiiriin kuulu muita rakennuksia, kuin porttirakennus ja kartanontorni. Näin ollen kaikki suurempia tiloja vaativat käsityöläisten palvelut on kartanolle haettava erikseen läheisestä Rautivanpellon kylästä.

Rautivanpelto

Punaista vettä näkyy ojissa erityisesti kesäisin

Rautivanpelto ja sen läheinen kylä ovat saaneet nimensä suoperäisen pellon rautaperäisestä maasta, joka saa pellon ojat virtaamaan punaista vettä. Ajoittain pellosta löytyy myös suurehkoja suomalmikiviä, joista paikalliset ovat jalostaneet rautaa jo muinaisista ajoista saakka. Rautivanpeltoon, sen suomalmiin ja punaiseen veteen liittyy useita paikallisia kansanuskomuksia. Punaisen veden muun muassa väitetään joskus johtuvan kaikesta siitä verestä mitä monissa taisteluissa on aikojen kuluessa pellolle vuodatettu. Toisaalta suomalmikimpaleiden löytymistä pidetään yleisesti hyvänä enteenä ja silloin kun niitä löytyy useita sanotaan jumalten saaneen pellot "rautimaan".

Rautivanpellon kylä tunnetaan kankaanvärjääjistä ja paikallisista raudanvalajista. Suurin osa Rautivanpellosta tulevasta raudasta valetaan omasta suomalmista yksinkertaisilla savesta ja tiilestä tehdyissä pätseissä eikä se ole laadullisesti mitenkään erityistä. Se mikä raudanvalannasta kylässä tekee poikkeuksellista on se, että ikiaikaisen nautintaoikeuden perusteella rautamalmi kuuluu kylän yhteispellon viljelyyn osallistuville tiloille ilman veroa ja siten käytännössä kaikki Rautivanpellon isommat tilat valavat rautaharkkoja ajoittan silloin kun suomalmia löytyy. Koska toiminta on koko kylän yhteistä ja melkolailla järjestäytymätöntä ei sen ympärille ole koskaan päässyt syntymään rajoittavaa kiltaa, vaan rautaa saa edelleen ostettua Rautivanpellon yksityistuottajilta ajoittain muulla kuin killan säätämällä hinnalla.

Sepän muuriin on muurattu erityisen suuria suomalmikimpaleita

Raudanvalmistukseen liittyen Rautivanpellossa palvottiin muinaisina aikoina ennen Seitsemän uskon vahvistumista paikallista Raudanhenkeä. Nykyisin kyläläiset itsekin ovat tottuneet pitämään sitä puhtaana taikauskona, mutta tiettyjä piirteitä muinaisesta raudanhengestä on siirtynyt Sepän patsaisiin. Esimerkiksi kylän septin pihamaalla on Sepän muuri, jossa oleva Sepän (tai Soturin?) patsas on ympäröity suurilla suomalmikimpaleilla.

Kartanonväki

Kartanon palveluskunnalla on oma tarkka hierarkiansa, jonka ylimpänä on linnanvouti. Muita tärkeitä virkoja ovat kamariherran ja tallimestarin virat. Palveluskunnan arvojärjestys on seuraava:

Palveluskunnan johtajat:

Kartanonvouti (Koko linnan ylin virkailija)
Kamariherra (Vastaa linnansalista ja ruokavarastoista)
Porttimestari (Vastaa vartioinnista)
Ylin juomanlaskija (Vastaa viinikellarista)

Ylin palvelusväki:

Tallimestari (samalla lordi Manningin aseenkantaja)
Lordin juomanlaskija
Lastenhoitaja

Kartanon palveluskunta:

Vaatemestari (Vastaa vaatekomeroista)
Kynttiläntekijä (Vastaa valaistuksesta)
Kokki (Vastaa keittiöstä)
Linnanvoudin palvelija
Kamariherran palvelija
Juomanlaskijat
Oluenpanija
Kutojat
Kehrääjät
Kynttiläntekijän apurit
Oluenpanijan apulaiset
Kokin apurit
Kyökkipiiat
Pyykkärit

Porttirakennus

Porttirakennus on kahdesta tornista ja itse portista koostuva rakennelma Kypäräkiven kalliolle nousevan tien alussa. Sitä vartioivat kartanon porttimestarin johdolla Rautivanpellon kylän Sinikissat ja pientä palkkaa nostavat nostoväen miehet. Normaalisti kummassakin tornissa on yksi vartiomies paikalla, joskin yöaikaan vartijat saattavat nukkua tornin alakerrassa, jos mitään suurta uhkaa ei ole tiedossa.

Kartanontorni

Kartanontorni on kolme kerroksinen ja sen katolle on lisäksi rakennettu vyötärönkorkuinen muuri sakaroineen puolustusjoukkojen käyttöön. Kartanontornin kellarikerroksessa sijaitsee olut-, siideri- ja ruokavarastojen lisäksi laaja sadevesiallas, joka täyttyy kartanon länsipuolella olevaan jyrkänteeseen louhittujen tunnelien kautta.

Ensimmäinen kerros

Kypäräkiven kartanon ensimmäisen kerroksen suurin huone on itse asiassa koko kartanon korkuinen suuri sali, jonka toisen ja kolmannen kerroksen korkeudella kiertävät kaiteilla varustetut kävelytasanteet. Lisäksi ensimmäisessä kerroksessa ovat vartiotupa, keittiö ja ruokavarasto.

1. Vartiotupa

Kypäräkiven kartanontornissa ei ole tavanomaisesti lainkaan sotilaita. Vartiotuvassa on kuitenkin aina läsnä joku kartanon miesväestä, yleensä juomanlaskija tai joku ylimmistä palvelijoista vahtimassa keitä ovesta ja ylempiin kerroksiin vievästä portaikosta kulkee.

2. Linnansali

Linnansali on kartanon toiminnan keskus, sillä täällä pidetään lordin hovia ja kestitetään vieraita. Aivan tavanomaisinakin päivinä linnansalissa tarjoillaan aamiainen ja päivällinen koko linnan väelle. Iltaisin salissa vallitsee tarkka nukkumajärjestys. Palvelusväestä kynttiläntekijä, vaatemestari ja ylinjuomanlaskija nukkuvat penkeillä. Pöytien alla nukkuvat juomanlaskijat, sekä linnanvoudin ja kamariherran henkilökohtaiset palvelijat. Pyykkärit nukkuvat seinien vierillä ja ikkunoiden ampumasyvennyksissä.

3. Viinivarasto

Viinivarastossa säilötään välittömään käyttöön tarkoitettuja viinejä, oluita ja siidereitä. Lisäksi huoneen lattiassa on luukku kellarin eteläpäätyyn, jossa oluenpanija apulaisineen työskentelee. Raskaiden tynnyrien nostamiseksi kellarista on viinivaraston kattoon asetettu vinssi. Oluenpanija apulaisneitoineen nukkuu viinivarastossa.

4. Keittiö

Keittiössä on kaksi suurta uunia, sekä pienempi tulisija, jota käytetään kynttiläntekijän rasvakattiloiden lämmittämiseen. Tavanomaisena päivänä työskentely keittiössä alkaa aikaisin aamulla, kun uunit sytytetään ja päättyy vasta puolen yön paikkeilla, kun päivällinen on siivottu, rääppiäiset on koottu ja viety Rautivanpellon köyhille jaettavaksi, astiat on pesty ja vedet on laitettu lämpenemään pienellä tulella aamua varten. Keittiössä nukkuvat kokki ja kynttiläntekijä apulaisineen.

5. Ruokavarasto

Ruokavarastossa säilytetään vähintään päivittäin kartanolla tarvittavat ruokatarvikkeet, usein enemmänkin. Varaston nurkasta avautuu luukku, jonka kautta pääsee keittiön alla sijaitsevaan suureen ruokakellariin. Avain kellariin on kuitenkin kokilla, joka vahtii tarkalleen pääsyä alakertaan ja laskee myös joka aamu varsinaisen ruokavaraston sisällön. Ruokavarastossa nukkuvat kyökkipiiat, jonka takia palvelusväen keskuudessa siitä puhutaan usein "piikakamarina" tai, muutaman oluen jälkeen, "panokamarina".

Toinen kerros

Toisen kerroksen huoneita ovat palvelusväen suuri nukkumasali, asevarasto ja apuhuoneet.

6. Asevarasto

Kartanon asevarasto on tarkoitettu pääosin palveluskunnan aseistamiseksi piirityksen sattuessa, mutta siellä säilytetään myös lordin metsästysretkillä tarvittavia aseita. Porttimestarin yksi tehtävä on laskea aseet aamuin ja illoin. Viime vuosina asevaraston on ollut kolme ketjupaitaa, kahdeksan kypärää, kuusi kilpeä, kolme miekkaa, neljätoista keihästä, kaksi pitkäjousta, kahdeksan varsijousta, sekä tynnyrillinen nuolia ja varsijousen vasamia.

7. Kamariherran huone

Kamariherran ja hänen perheensä huone, jossa myös säilytetään kartanon arkistoarkkuja.

8. Suuri sali

Päivisin täällä työskentelevät kartanon kehrääjät, kutojat ja ompelijat, jotka myös majoittuvat yöksi suureen saliin yhdessä ylempien naispuolisten palvelijattarien, kuten kamarineitien, kanssa. Tästä johtuen suurta salia kutsutaan myös usein "neitojen saliksi".

9. Vieraskamari

Viraskamari on varattu korkea-arvoisimpien veiraiden käyttöön. Silloin, kun vieraita ei ole paikalla suuressa salissa työskentelevät kehrääjät, kutojat ja ompelijat siirtävät usein työkaluja ja tavaroita yöksi vieraskamariin säilöön.

Kolmas kerros

Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat lordin ja ladyn huoneet, sekä kartanonherran perheen olohuone, kartanonvoudin huone ja porttimestarin huone.

10. Porttimestarin huone

Kartanon vartioinnista vastaava porttimestari majoittuu tässä huoneessa, joten hän pystyy myös iltaisin vartioimaan keitä kartanonvoudin ja kartanonherran huoneisiin kulkee. Öisin porraskäytävään johtava ovi on usein lukossa.

11. Kartanonvoudin huone

Kartanonvoudin ja hänen perheensä huone. Täällä säilytetään arkkua, johon juhla-astiat ja muut harvoin käytetyt arvoesineet pakataan silloin, kun niitä ei tarvita.

12. Kartanonherran sali

Kartanonherran, hänen perheensä ja lähimpien palvelijoiden oma sali. Kartanonherra ottaa joskus täällä vastaan tärkeitä vieraita yksityisempiä keskusteluja varten.

13. Ladyn kamari

Kartanon ladyn makuukamari.

14. Lordin kamari

Kartanon lordin makuukamari.

Katto

15. Vanha korppitorni

Täällä pidetään kartanon korppeja ja paikalta löytyy lisäksi myös kirjoituspöytä välineineen viestien laatimista varten. Nimi "Vanha Korppitorni" juontuu vallan-anastajan sodan ajasta, jolloin tornissa pidettiin Aethelingin ritarin Myrskynpäässä vangitsemaa lordi Penrosea ja korpit oli siirretty vieraskamariin.