Difference between revisions of "Hirvasharjanne (Tulen ja Jään Laulu)"
| Line 2: | Line 2: | ||
= Historia ja asutus = | = Historia ja asutus = | ||
| + | |||
| + | Hirvasharjanne on melko kivistä maastoa ja se oli vielä kolmisensataa vuotta sitten täysin metsän peitossa. Harjanteen raivaaminen pelloiksi aloitettiin vuoden 10 AL paikkeilla (tarkka ajankohta ei ole tiedossa), kun kolme Aegonin I sodassa maattomiksi joutunutta ritaria perusti alueelle luostarin. "Soturin Pojiksi" kutsutun muinaisen uskonnollisen soturijärjestön nimissä toimien nämä ritarit toivat lain Hirvasharjanteen alueelle ja suojelivat myöhemmin luostarin läänityksiksi muodostunutta Hirvasharjannetta. | ||
| + | |||
| + | Tilanne muuttui Aegon I kuollessa, kun kirkko ryhtyi vastustamaan Aenys I valtaan nousua sillä perusteella, että hän oli syntynyt insestistä. Seurasi kuninkaan ja kirkon välinen uskonsota, joka kesti yksitoista vuotta (37 - 48 AL) ja päättyi vasta Maegor I:n kuoleman jälkeen Jaehaerys I antamaan yleiseen armahdukseen ja kirkon asevoimien hajoittamiseen. Sodan aikana Hirvasharjanteen luostari ja sen maat toimivat usein turvapaikkana kirkon asemiehille, joiden päänahoista kuningas Maegor I lupasi vuodesta 43 AL lähtien maksun (kultaraha ritarista ja hopearaha asemiehestä). | ||
= Neljätoista sukua = | = Neljätoista sukua = | ||
Revision as of 10:31, 31 October 2013
Hirvasharjanne on Harten ja Manningien maiden väliin jäävä sola, jonka kautta kulkee Kypäräkiven ja Helmisakaran välinen kärrypolku. Alue on reilut kymmenen virstaa kanttiinsa ja rajautuu sekä idässä, että lännessä jyrkästi kohoaviin, metsien peittämiin kukkuloihin.
Historia ja asutus
Hirvasharjanne on melko kivistä maastoa ja se oli vielä kolmisensataa vuotta sitten täysin metsän peitossa. Harjanteen raivaaminen pelloiksi aloitettiin vuoden 10 AL paikkeilla (tarkka ajankohta ei ole tiedossa), kun kolme Aegonin I sodassa maattomiksi joutunutta ritaria perusti alueelle luostarin. "Soturin Pojiksi" kutsutun muinaisen uskonnollisen soturijärjestön nimissä toimien nämä ritarit toivat lain Hirvasharjanteen alueelle ja suojelivat myöhemmin luostarin läänityksiksi muodostunutta Hirvasharjannetta.
Tilanne muuttui Aegon I kuollessa, kun kirkko ryhtyi vastustamaan Aenys I valtaan nousua sillä perusteella, että hän oli syntynyt insestistä. Seurasi kuninkaan ja kirkon välinen uskonsota, joka kesti yksitoista vuotta (37 - 48 AL) ja päättyi vasta Maegor I:n kuoleman jälkeen Jaehaerys I antamaan yleiseen armahdukseen ja kirkon asevoimien hajoittamiseen. Sodan aikana Hirvasharjanteen luostari ja sen maat toimivat usein turvapaikkana kirkon asemiehille, joiden päänahoista kuningas Maegor I lupasi vuodesta 43 AL lähtien maksun (kultaraha ritarista ja hopearaha asemiehestä).
