Luolamiesten heimot (Tulen ja Jään Laulu)

From Karriviki

Huurrehuippujen vuoristoa pidetään yleisesti niin karuna ja vaarallisena, että edes villit eivät asusta siellä pysyvästi. Tämä oletus ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Vuoriston kätköissä on lukemattomia yksittäisiä luolia ja kokonaisia luolastoja, joiden suojaan villit voivat hakeutua säältä ja juuri näissä luolastoissa, syvällä vuorien alla, asuvat Luolamiesten heimot. Vaikka nämä villit asuvatkin vuorien alla yleisemmin heitä tavataan luolien ulkopuolella metsissä, esimerkiksi Kallometsän alueella, missä nämä villit viettävät runsaasti aikaa metsästäen ja keräillen ruokaa talvivarastoihinsa.

Kulttuuri

Luolamiehiä pidetään melko primitiivisinä, sillä he pukeutuvat nahkoihin ja metalli on heidän parissaan harvinaista. Luolamiesten soturit tunnistaa värillisistä kasvomaalauksista, joiden mukaan ulkopuoliset myöskin tunnistavat heidän heimonsa toisistaan. Naisia ja lapsia nähdään harvoin luolien ulkopuolella ja heidän asustuksestaan heimoa on vaikeampi tunnistaa, sillä kasvomaalausten sijasta heidän heimonsa on tunnistettavissa nahkavaatteiden reunakoristeista ja koruista. Luolamiesten metsästyspartiot ja sotajoukot liikkuvat metsän kätköissä hiljaisuuden vallitessa ja lähes jälkiä jättämättä, mutta majoittuvat usein korkeille, helposti puolustettaville rinteille ja polttavat suuria vahtitulia läpi yön. Ilmeisesti tulien yhtenä tarkoituksena on varoittaa muita alueella liikkuvia pysymään poissa soturien tieltä.

Alueensa sisällä heimot harvoin asuvat samassa paikassa kovin pitkään, vaan kotiluolaa vaihdetaan usein jopa muutaman kuukauden välein. Kaikki heimon käytössä olevat ja olleet luolat ovat yleensä täynnä koristeellisia seinämaalauksia ja saviastioiden jäännöksiä, mutta niistä on vielä mahdoton päätellä onko luola kullakin hetkellä käytössä. Jotkut partiomiehet ovat pyrkineet tiedustelemaan luolia ja heidän havaintojensa perusteella joitakin "maalattuja luolia" ei ole koskaan käytetty heidän elinaikanaan, joten alue, jolla yksittäinen heimo liikkuu saattaa olla hyvinkin suuri.


Kaupankäynti

Villien muut heimot, muurin eteläpuolella asuvat pohjoisen ihmiset ja joskus jopa Yövartion partiomiehet ovat käyneet ajoittain kauppaa Luolamiesten kanssa. Joskus kaupankäynti tapahtuu kasvotusten, mutta useimmiten kauppaa käydään "kauppakivillä", jotka ovat muinaisia kahden kiven pareihin aseteltuja pöytäkiviä. Tapana on, että myyjä jättää kauppatavaran toiselle kivelle ja odottaa kunnes vastapuoli tuo toiselle kivelle vaihtotavaran. Mikäli tarjous hyväksytään, myyjä ottaa maksunsa ja poistuu. Mikäli taas tarjous ei miellytä saattaa myyjä viedä tavaransa pois tai jättää kivelleen joko pienemmän määrän tai jotain kokonaan muuta kauppatavaraa.

Tämä vastavuoroinen tarjousten kokeileminen saattaa jatkua päiväkausia, mutta monille kauppakiville on ajankuluessa muodostunut vakioidut vaihtosuhteet, jotka on joskus saatettu jopa merkitä kiveen. Yleisimmin Luolamiehet tarjoavat vaihdossa metsästämiensä eläinten turkiksia ja haluavat niistä metallia, kankaita tai muita koristeita. Kauppa perustuu osittain luottamukseen, mutta toisaalta sen takeena on myös heimon maine sodassa. Tarjolle jätettyjen kauppatavroiden varastaminen nimittäin kostetaan yleensä hyvin nopeasti ja varas tai joku hänen heimostaan tai lähipiiristään saattaa hyvin nopeasti löytyä surmattuna ja julmasti paloiteltuna kauppakiveltä.


Sodankäynti

Luolamiehet sotivat puolustaakseen metsästysmaitaan ja luoliaan, ryöstääkseen karjaa tai muuta omaisuutta ja kostaakseen heihin kohdistuneet loukkaukset. Yksittäinen metsästysmaiden loukkaaja tai varas saatetaan surmata hyvin nopeasti ja jättää näkyville varoituksena, mutta suurempi joukko joka tunkeutuu heimon alueelle päästetään usein kulkemaan rauhassa. Vasta jos näyttää siltä, että suurempi joukko on tullut pysyvästi heimon alueelle tai suuntaa kohti asumuksena käyettäviä luolia, ryhtyy heimo keräämään armeijaa tunkeutujien karkottamiseksi. Vastaavasti myös varsinaisia ryöstö- tai kostoretkiä edeltää usein pitkällinen armeijan kokoaminen ja suunnittelu. Luolamiesten tapana on sotia vain kun voitto on lähes varma. Heimon alueelle tunkeutuja saa joskus viipyä jopa kuukausia ilman ongelmia, kunnes eräänä päivänä jyrkässä solassa jossa perääntyminen on mahdotonta heidän niskaansa sataa satoja kiviä ja myrkkynuolia tai koko solan rinne vyörytetään heidän niskaansa. Vastaavasti yksittäisen talokunnan tai karjalauman ryöstämistä varten heimo saattaa helposti koota neljä-viisikymmentä miestä vaikka vastassa olisi vain muutama asekuntoinen aikuinen.

Luolamiesten soturit käyttävät aseinaan yleensä jousia, joiden nuolet on myrkytetty. Heidän käyttämänsä metsästysjouset eivät ole marjakuusta ja nuolien kärjet ovat yleensä kiveä, joten ne eivät läpäise metallihaarniskoita, mutta pienikin raapaisu myrkytetystä nuolesta voi osoittautua tappavaksi. Jousien ja nuolien lisäksi jokainen soturi kantaa mukanaan yleensä sotanuijaa tai kirvestä, sekä veistä. Kirveet ja veitset ovat monesti ainoat metalliesineet, jotka soturi omistaa. Kevyen varustuksensa johdosta heimojen soturit liikkuvat yllättävän nopeasti metsissä ja vuorien rinteillä usein taittaen neljänkymmenen kilometrin päivätaipaleita hölkkävauhdilla.


Heimoja

Länsivartion lähialueilta tunnetaan kaksi heimoa, joiden soturit erottaa toisistaan kasvomaalauksen perusteella.

Siniheimo

Siniheimo pitää alueenaan Surmansolaa ja sitä ympäröivä vuoria. Koska Surmansola on jyrkkää kivikkoa ja pääosin jäätikön peitossa liikkuvat heimon jäsenet jatkuvasti Kallometsän itäosissa metsästämässä ja keräilemässä. Vaikka Yövartion ja Siniheimon partiot yleensä välttelevät toisiaan on myös törmäämisen mahdollisuuksia Länsivartion läheisyydestä johtuen enemmän.

Faldyr - Siniheimosta erillään asumaan muuttanut metsäsätäjä, joka vaihtaa tietoja Länsivartion kanssa.

Nissa - Faldyrin vaimo, alunperin Viikatekiveltä.

Purppuraheimo

Purppuraheimo asuu Puhurisolan alueella. Heidän alueensa on melko laaja ja kauempana Länsivartiosta, joten Purppuraheimon soturit harvoin tunkeutuvat Länsivartion maille. Muutamat rotkon itäreunalla asuvat ihmiset käyvät kuitenkin kauppaa Purppuraheimon kanssa ja Purppuraheimon sotureita näkyy ajoittain rotkon länsipuolella varastamassa karjaa Viikatekiven heimolta. Purppuraheimon ei myöskään metsästä Kallometsässä kovin aktiivisesti, sillä heidän maillaan on kalaa ja vuoristoniityillä voi myös kesäisin pitää karjaa.