Pitkäjärven Kartano (Tulen ja Jään Laulu)
Pitkäjärven linna on Hyrnen suvulle pitkään kuulunut linnake, joka on rakennettu kiviselle niemelle Pitkäjärven itärannalle. Linna muodostuu esilinnasta, joka on käytännössä niemen poikki etelä-pohjois suunnassa rakennettu kivinen sakaramuuri, joka rajoittuu idässä niemen poikki kaivettuu vallihautaan ja yhtyy etelässä kartanon seiniin. Kartanon länsiseinä alapuolelta alkaa suoraan jyrkkä kivikko, joka putoaa järveen. Luoteispuolella kartanon ja järven väliin jää pieni veneranta, jonne pääsee luoteispuolella olevasta pikkuportista. Esilinnan sisäpuolisella linnan pienellä pihalla on sepän paja ja joukko talleja. Kukkulalle rakennetussa kivisessä kartanontornissa sijaitsevat Hyrnen huoneen aatelisten asuin ja edustustilat, sekä suurin osa linnan varastoista.
Kartanontorni on rakenteeltaan ristinmuotoinen ja sama pohjapiirros toistuu kaikissa kolmessa pääkerroksessa. Pääovi aukeaa pohjoiseen ja pääoven tasan alapuolella sijaitsevat kellarit, joista löytyy varastotiloja, sekä pieni järveen johtava tunneli, josta voidaan ottaa vettä suoraan kartanontornin sisälle. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat linnanherran, Lordi Hyrnen, omat tilat ja Yläsaliksi kutsuttu linnansali, jossa järjestetään pienempiä ja yksityisempiä vastaanottoja, sotaneuvotteluita ja muita yksityisempiä tilaisuuksia. Ensimmäisessä kerroksessa on pääosin ritareiden tiloja, sekä Alasali, jossa julkiset juhlatilaisuudet ja vastaanotot järjestetään. Porraskuiluja on kaksi: Koillisessa kulmassa olevat Pääportaat ja lounaiskulmassa olevat Eteläportaat. Eteläportaista on suora reitti keittiöstä toisen ja kolmannen kerokseen isoihin asuintiloihin ja sitä käyttävät lähinnä Hyrnen perheen henkilökohtaiset palvelijat. Pohjoisportaita käytetään muuhun liikenteeseen kerrosten välillä. Kartanontornin katolle, sakaroiden väleihin on rakennettu puinen neljäs kerros, joka koostuu neljästä erillisestä pienestä puutornista katolla.
