Tyrosh (Tulen ja Jään Laulu)

From Karriviki

Revision as of 15:31, 20 September 2015 by Polaria (talk | contribs) (→‎Armeija)

Tyroshin vapaakaupunki

Tyroshin vapaakaupungin kolikko

Vaakuna: Tyroshin majakka

Yleistä

Tyrosh on perustettu tuhat vuotta sitten alunperin Valyrialaisen sotilasleirin ympärille. Valyrian imperiumin hajottua Tyrosh itsenäistyi ja tuli tunnetuksi piakkoin Valyrian tuhon jälkeen alueelta löydetysitä kotiloista, joista voidaan valmistaa erityistä purppuraväriä. Vaikka kaupankäynti onkin Tyroshilaisten parissa nykyisin sotimista arvostetumpaa on Tyroshin kulttuurissa ja politiikassa nähtävissä vieläkin sotilaallisen hierarkian piirteitä. Tyroshin pääelinkeino on purppuravärin valmistus ja myynti. Kotiloiden kerääminen ja värin valmistus vaativat kuitenkin valtavasti työvoimaa, jota varten Tyroshilaiset käyttävät orjia. Tämän vuoksi orjakauppa on myös tärkeässä roolissa Tyroshin taloudessa. Tyroshilaisten orjakaleerien kapteenit tunnetaan lahjakkaina merenkävijöinä ja röyhkeinä kaappareina, jotka purjehtivat ympäri Essosta poiketen joskus myös Westerosin puolella. Koska Tyrohilaisen purppuran valmistus ei vaadi orjilta erityisiä taitoja tai ominaisuuksia orjakaapparit myyvät eksoottisemmat ja koulutetummat orjat hyvällä hinnalla muihin kaupunkeihin ja säästävät kouluttamattomat työorjat kotilonkerääjiksi omaan kaupunkiinsa. Purppuranvalmistuksen keskittyessä voimakkaimmille suvuille Tyroshissa elää myös kohtalaisen kookas vapaa käsityöläisten luokka, jotka tunnetaan erityisesti metallisepän taidoistaan. Tyroshin seuraavaksi tärkein vientituote purppuran ja orjien jälkeen ovatkin haarniskat. Tyroshista löytyy myös useita kidutusvälineisiin eirkoistuneita seppiä.

Tyroshin vapaakaupunkia hallitsee Archoniksi kutsuttu monarkki, joka valitaan elinikäisesti kaupungin varakkaimpien sukujen keskinäisillä vaaleilla. Kaupungissa suvaitaan kaikkia uskontoja ja yksikään niistä ei ole noussut hallitsevaan asemaan. Lukuisten uskontojen joukossa on myös muutamia vain Tyroshissa palvottuja jumaluuksia, kuten Kolmikasvoinen Jumala ja Juopunut Jumala. Tyroshilla on kookas laivasto, mutta Tyroshin todellisen merellisen voiman muodostavat kaapparit ja orjakauppiaat. Tyroshin Archon rahoittaa jatkuvasti lukuisia erikokoisia, yksityisiä kaapparilaivastoja jotka taistelevat Astinkivien ja Kiistellyiden maiden herruudesta muiden vapaiden kaupunkien, merirosvojen ja palkkasoturien kanssa.

Henkilöitä

xxx - xxx



Sivun alkuun

Rikkokiven satama

Rikkokiven vaakuna.gif Kalmankouran Huone
Rikkokiven vaakuna.gif
Vasalliherra: Tyrosh.png Tyroshin vapaakaupunki
Linnoitukset: Rikkokiven satama (Hamlet)
Rikkokiven majakka (Tower)
Ratsuväki:
Jalkaväki:

200 miestä, joista 100 jousimiestä (Trained Garrison, Trained Archers)

Laivasto:


Vasallit:

Vaakuna: Lohikäärmettä muistuttava lentävä merihirviö

Yleistä

Rikkokiven satama sijaitsee pienellä saarella Tyroshista etelään. Saari on karu ja vedet hankalasti navigoitavissa, mutta satama on helposti puolustettavissa ja sieltä on hyvät meriyhteydet puolesta Tyroshia ja Myrin suuntaan. Satamaa hallitsee paikallinen pikkuruhtinas Gylen Kalmankuori. Gyles tarjoaa suojaa ja täydennyksiä pienemmille laivastoille ja yksittäisille laivoille, mutta hänen itsepäinen itsenäisyytensä on saattanut hänet ajoittain hankauksiin useiden Vapaakaupunkien kanssa. Toistaiseksi hänen satamansa on kuitenkin ollut liian pieni ja karu, että yksikään kaupungeista olisi lähettänyt oikeaa armeijaa haastamaan hänen herruuttaan ja tällä hetkellä hän on vannonut muodollisesti uskollisuutta Tyroshin vapaakaupungille. Kyseenalaista on, kuinka pitkälle tämä vala häntä sitoo.

Armeija

Rikkokiven ainoa armeija on kylää ja majakkaa puolustava varusväki, joka on värvätty paikallisen köyhälistön joukosta. Varusväen varustus on sekalainen ja palkka huono, mutta he ovat uskollisia Gylesille koska hän antaa heille merkittäviä vapauksia verotuksen ja tullimaksujen suhteen, sekä on jopa vapauttanut heidät oikeudellisesta vastuusta monien "pienempien rikosten" osalta.

Henkilöitä

Gyles Kalmankuori - Rikkokiven lordi.



Sivun alkuun