Olemme päivittäneet yhdistyksen verkkopalvelun tietosuojaselosteen vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia.
Tietosuojaselosteessa kerromme, mitä henkilötietoja keräämme yhdistyksen verkkopalvelun käyttäjistä, miten käytämme niitä ja miten huolehdimme niiden suojaamisesta.
Seloste on luettavissa täällä
Olemme myös päivittäneet yhdistyksen verkkosivujen käyttöehdot. Verkkosivuston käyttö edellyttää, että käyttäjä sitoutuu noudattamaan näitä käyttöehtoja. Käyttöehdot muodostavat sitovan sopimuksen sinun ja yhdistyksen välillä.
Tutustu huolellisesti näihin käyttöehtoihin. Käyttämällä verkkosivustoa vahvistat lukeneesi, ymmärtäneesi ja hyväksyneesi käyttöehdot sekä antaneesi suostumuksesi käyttöehdoissa kuvattuun henkilötietojen käsittelyyn.
Käyttöehdot ovat luettavissa täällä
Tietosuojaselosteessa kerromme, mitä henkilötietoja keräämme yhdistyksen verkkopalvelun käyttäjistä, miten käytämme niitä ja miten huolehdimme niiden suojaamisesta.
Seloste on luettavissa täällä
Olemme myös päivittäneet yhdistyksen verkkosivujen käyttöehdot. Verkkosivuston käyttö edellyttää, että käyttäjä sitoutuu noudattamaan näitä käyttöehtoja. Käyttöehdot muodostavat sitovan sopimuksen sinun ja yhdistyksen välillä.
Tutustu huolellisesti näihin käyttöehtoihin. Käyttämällä verkkosivustoa vahvistat lukeneesi, ymmärtäneesi ja hyväksyneesi käyttöehdot sekä antaneesi suostumuksesi käyttöehdoissa kuvattuun henkilötietojen käsittelyyn.
Käyttöehdot ovat luettavissa täällä
Tyyli
Tämä on topic jonka aiheena on tyyli. Ei pelkästään pukeutumisessa vaan myös muissa elämän osa-alueissa. Onhan tyyli on elämän (ja kuoleman)kenties tärkein yksittäinen asia, joten siitä on syytä keskustella yksityiskohtaisesti.
Muut ihmiset ovat varmasti enemmän valveutuneita tyylin muiden osa-alueiden suhteen joten keskityn tässä lähinnä vaatetukseen.
Miesten tyylin perusasioita en jaksa tässä kertoa, nehän itsekukin jo tuntee ja jos hetkellinen mielen ahdistus, amnesia tai muu vaiva on saanut jotain unohtumaan, voi asiat tarkistaa vaikkapa www.askandyaboutclothes.com :sta. Eli keskityn lähinnä tyyliin siinä määrin kuin se minun omaa elämääni tällä hetkellä koskettaa.
Yleisesti ottaen tyylini on lähinnä käytännöllistä ja tarkoituksenmukaista. Osin käytännön pakosta, fyysistä työtä kun teen en voi edes harkita parempaa pukeutumista arkisin. Viikonloppuihin yritän sitten vähän enemmän panostaa, oli kyse sitten klubi-illasta tai Kurryn leiristä. Rahatilanteeni kun on mikä on, en tietenkään voi aina pitää ylläni muodin uusimpia virtauksia tahi vaatturin käsin tekemiä herrasmiehen vaatteita.
Erittelyjä:
Kengät
Kengät ovat kenties tärkein yksittäinen vaatekappale. Ilmastomme tosin asettaa omat rajansa kenkien käytölle, runsas lumi ja varsinkin siinä olevat pikkukivet ja suola tekevät nopeasti tuhojaan, jopa laadukkaille kengille. Kalliiden kenkien hankkiminen talvikäyttöön onkin siksi hulluutta, ellei ole huomattavan rikas. Itse suosin eniten ns. high street-tyyppisiä, lenkkikengän omaisia kävelykenkiä, ruskeina. Yhdistävät mielestäni erinomaisesti tyylikkyyden ja katu-uskottavuuden. Hienompiin tilaisuuksiin ne tietenkään eivät ole soveliaita, mutta Suomessa, tässä tyylittömyyden mekassa, ne ovat varsin sopivat lähes joka tilanteeseen. Hienommista kengistä pidän eniten broque-tyyppisistä, eli rei'illä koristelluista oxfordeista. Monet voisivat pitää niitä liian esittämishaluisina ja koristeellisina, mutta tyyliini ne sopivat, koska olen niin dandy.
Sukat
Sukat ovat usein aliarvioutu vaatekappale. Täysin ymmärrettävästi, onhan sukasta yleensä näkyvissä vain pieni kaistale kengän ja housunlahkeen välissä. Tämä kaistale saattaa kuitenkin olla juuri se ratkaiseva tekijä siinä, ymmärtävätkö ihmiset sinut herrasmieheksi vai barbaariksi. Itse käytän yleensä yksivärisiä, hillittyjä sukkia. Suosin vähän pidempiä, mikä tosin on vaikeaa ajoittain kun kaikki vähänkään halvemmat sukat ovat mitaltaan joko sääri, tai luoja soikoon, nilkkapituisia. Luonnollisesti sukka valitaan housujen värin mukaan, tosin ajoittain saatan räväyttää ja käyttää raidallisia tai kuviollisia sukkia, tyylin rajoissa tietenkin.
Housut
Housut ovat minun tyylini kulmakivi ja vaatekappale johon käytän eniten rahaa ja aikaa. Oikein valitut housut eivät kiristä tai ahdista mutta eivät myöskään roiku tai muuten heijasta laiskuuteen viittaavia ominaisuuksia. Hivenen perinteistä poiketen suosin housuja jotka eivät ole aivan suorat vaan levenevät aavistuksen verran lahkeista, laskostuen tyylikkäästi kengän päälle. Väreistä ja leikkauksista suosin enemmän yksinkertaisia, elegantteja ja huomaamattomia. Housujen tulisi olla kuin maalauksen pohjaväri, luoda edellytykset yksityiskohdille mutta olla kiinnittämättä liikaa huomiota. Farmarihousuja en enää kovin usein pidä, koen olevani jokseenkin alipukeutunut lähes mihin tahansa tilaisuuteen.
Alusvaatetus
Alusvaatteet, vaikkakaan eivät ulospäin luonnollisesti näykään, ovat myös hyvin tärkeitä. Istuvat ja laadukasta kangasta olevat alushousut suojaavat herrasmiehen tärkeimpiä osia kuin Kuninkaallinen Laivasto Britanniaa ikään. Laadusta joutuu toki maksamaan, mutta mitäpä herrasmies ei tekisi suojatakseen sukunsa jatkamiseen tarkoitetun välineistön? Itse suosin puuvillaisia alushousuja. Silkki ja satiini, vaikka tyylikkäitä toki ovatkin, kenties aavistuksen verran liian rohkeita makuuni. Kaikenlaiset "hupi" alushousut ovat jo liian vulgäärejä edes ajateltavaksi. Aluspaitoihin en valitettavasti ole niin kovin perehtynyt. En tunne oloani mukavaksi liiallisen vaatemäärän kanssa ja usein se tarkoittaakin että kauluspaita puetaan suoraan ihon ylle. Epäsovinnaista kenties, mutta nykyaika, välillä niin epäilyttävää se onkin, suo kaikessa vapauden ihannonnissaan herrasmiehelle mahdollisuuksia toimia tietyissä tilanteissa oman näkemyksensä eikä kulttuurin rajoitteiden mukaan.
Paidat
Paidat, ja erityisesti kauluspaidat ovat miehen mitta. Miehen sivistyksen taso on suoraan verrannollinen hänen kauluspaitansa kankaan laatuun sekä etenkin silityksen tasoon. On itsestäänselvää että huolimattomasti silitetty paita ei yksinkertaisesti ole mahdollista herrasmiehelle. Päivän aikana ryppyjä toki ilmestyy jopa itselle Windsorin herttualle, mutta ne ovat täysin eri asia kuin välinpitämättömyydestä johtuvat rypyt. Päinvastoin kuin useimmat miehet, en suosi yksivärisiä, kuviottomia vaaleansinisiä paitoja. Suosin valkoista ja beigeä ja mieluummin miedosti raidoitettuna tai yksivärisenä hainruotokuvioisena kankaana. Kauluksista valitsen yleensä tavallisen yksinkertaisen turndown-kauluksen, suosinhan four-in-hand-solmua solmiossani ja tuo kaulus on sen kanssa elegantein vaihtoehto. Kalvosimeni ovat yleensä napillisia, tosin olen vakavasti harkinnut muutaman kaksoiskalvosimellisen paidan sekä kalvosinnappien hankintaa.
Solmiot
Solmiot ovat housujen ohella minulle rakkaimpia. On suorastaan hätkähdyttävää miten pienestä silkinkaistaleesta saa aikaan niinkin erilaisia ilmeitä tai miten pelkästään solmiota vaihtamalla voi muuttaa ulkonäköään kuin mikä lie dobbelgangeri tai muu paholainen. Se, että suosin italialaisia silkkisolmioita ei liene kenellekään yllätys. Italiassa tuo solmion valmistuksen jalo taito on korkeimmillaan ja muut kuin silkkisolmiot ovat lähinnä mielenkiintoinen kuriositeetti. Solmion ystävälle täällä periferiassa asuminen on tuskaa sillä vältteleväthän laadukkaiden solmioiden myyjät Suomea kuin valta kuningatar Viktorian perillisiä. Solmion valitseminen on taidetta. Aivan laaduttomimpia tekeleitä lukuunottamatta liki jokaiselle solmiolle löytyy oma aikansa ja paikkansa. Muu vaatetus, etenkin paita vaikuttaa paljon siihen minkälainen solmio tulee valita. Jokainen vaatekappale tosin vaikuttaa ja voi usein olla järkevää valita solmio joka jollain tavalla muodostaa kokonaisuuden vaikkapa taskuliinan kanssa. Itse suosin varsin yksinkertaisia ja maanläheisiä solmioita. Ruskea on kenties suosikkivärini solmioissa, tosin usein niin huomaamaton että moni voisi sanoa minun olevan jopa tylsä. Olen tosin ajatellut panostaa vähän erikoisempiin solmioihin tulevaisuudessa, lähinnä Hermeen valmistamiin. Matka Tukholmaan olisi erinomainen tapa hankkia moisia, täällä kun niiden saatavuus on heikkoa.
Solmukkeet ovat myös lähellä sydäntä, tosin nykymaailmassa on vaikeaa löytää tilannetta jossa moista eleganssia ei tulkittaisi pröystäilyksi.
(jatkuu huomenna)
Muut ihmiset ovat varmasti enemmän valveutuneita tyylin muiden osa-alueiden suhteen joten keskityn tässä lähinnä vaatetukseen.
Miesten tyylin perusasioita en jaksa tässä kertoa, nehän itsekukin jo tuntee ja jos hetkellinen mielen ahdistus, amnesia tai muu vaiva on saanut jotain unohtumaan, voi asiat tarkistaa vaikkapa www.askandyaboutclothes.com :sta. Eli keskityn lähinnä tyyliin siinä määrin kuin se minun omaa elämääni tällä hetkellä koskettaa.
Yleisesti ottaen tyylini on lähinnä käytännöllistä ja tarkoituksenmukaista. Osin käytännön pakosta, fyysistä työtä kun teen en voi edes harkita parempaa pukeutumista arkisin. Viikonloppuihin yritän sitten vähän enemmän panostaa, oli kyse sitten klubi-illasta tai Kurryn leiristä. Rahatilanteeni kun on mikä on, en tietenkään voi aina pitää ylläni muodin uusimpia virtauksia tahi vaatturin käsin tekemiä herrasmiehen vaatteita.
Erittelyjä:
Kengät
Kengät ovat kenties tärkein yksittäinen vaatekappale. Ilmastomme tosin asettaa omat rajansa kenkien käytölle, runsas lumi ja varsinkin siinä olevat pikkukivet ja suola tekevät nopeasti tuhojaan, jopa laadukkaille kengille. Kalliiden kenkien hankkiminen talvikäyttöön onkin siksi hulluutta, ellei ole huomattavan rikas. Itse suosin eniten ns. high street-tyyppisiä, lenkkikengän omaisia kävelykenkiä, ruskeina. Yhdistävät mielestäni erinomaisesti tyylikkyyden ja katu-uskottavuuden. Hienompiin tilaisuuksiin ne tietenkään eivät ole soveliaita, mutta Suomessa, tässä tyylittömyyden mekassa, ne ovat varsin sopivat lähes joka tilanteeseen. Hienommista kengistä pidän eniten broque-tyyppisistä, eli rei'illä koristelluista oxfordeista. Monet voisivat pitää niitä liian esittämishaluisina ja koristeellisina, mutta tyyliini ne sopivat, koska olen niin dandy.
Sukat
Sukat ovat usein aliarvioutu vaatekappale. Täysin ymmärrettävästi, onhan sukasta yleensä näkyvissä vain pieni kaistale kengän ja housunlahkeen välissä. Tämä kaistale saattaa kuitenkin olla juuri se ratkaiseva tekijä siinä, ymmärtävätkö ihmiset sinut herrasmieheksi vai barbaariksi. Itse käytän yleensä yksivärisiä, hillittyjä sukkia. Suosin vähän pidempiä, mikä tosin on vaikeaa ajoittain kun kaikki vähänkään halvemmat sukat ovat mitaltaan joko sääri, tai luoja soikoon, nilkkapituisia. Luonnollisesti sukka valitaan housujen värin mukaan, tosin ajoittain saatan räväyttää ja käyttää raidallisia tai kuviollisia sukkia, tyylin rajoissa tietenkin.
Housut
Housut ovat minun tyylini kulmakivi ja vaatekappale johon käytän eniten rahaa ja aikaa. Oikein valitut housut eivät kiristä tai ahdista mutta eivät myöskään roiku tai muuten heijasta laiskuuteen viittaavia ominaisuuksia. Hivenen perinteistä poiketen suosin housuja jotka eivät ole aivan suorat vaan levenevät aavistuksen verran lahkeista, laskostuen tyylikkäästi kengän päälle. Väreistä ja leikkauksista suosin enemmän yksinkertaisia, elegantteja ja huomaamattomia. Housujen tulisi olla kuin maalauksen pohjaväri, luoda edellytykset yksityiskohdille mutta olla kiinnittämättä liikaa huomiota. Farmarihousuja en enää kovin usein pidä, koen olevani jokseenkin alipukeutunut lähes mihin tahansa tilaisuuteen.
Alusvaatetus
Alusvaatteet, vaikkakaan eivät ulospäin luonnollisesti näykään, ovat myös hyvin tärkeitä. Istuvat ja laadukasta kangasta olevat alushousut suojaavat herrasmiehen tärkeimpiä osia kuin Kuninkaallinen Laivasto Britanniaa ikään. Laadusta joutuu toki maksamaan, mutta mitäpä herrasmies ei tekisi suojatakseen sukunsa jatkamiseen tarkoitetun välineistön? Itse suosin puuvillaisia alushousuja. Silkki ja satiini, vaikka tyylikkäitä toki ovatkin, kenties aavistuksen verran liian rohkeita makuuni. Kaikenlaiset "hupi" alushousut ovat jo liian vulgäärejä edes ajateltavaksi. Aluspaitoihin en valitettavasti ole niin kovin perehtynyt. En tunne oloani mukavaksi liiallisen vaatemäärän kanssa ja usein se tarkoittaakin että kauluspaita puetaan suoraan ihon ylle. Epäsovinnaista kenties, mutta nykyaika, välillä niin epäilyttävää se onkin, suo kaikessa vapauden ihannonnissaan herrasmiehelle mahdollisuuksia toimia tietyissä tilanteissa oman näkemyksensä eikä kulttuurin rajoitteiden mukaan.
Paidat
Paidat, ja erityisesti kauluspaidat ovat miehen mitta. Miehen sivistyksen taso on suoraan verrannollinen hänen kauluspaitansa kankaan laatuun sekä etenkin silityksen tasoon. On itsestäänselvää että huolimattomasti silitetty paita ei yksinkertaisesti ole mahdollista herrasmiehelle. Päivän aikana ryppyjä toki ilmestyy jopa itselle Windsorin herttualle, mutta ne ovat täysin eri asia kuin välinpitämättömyydestä johtuvat rypyt. Päinvastoin kuin useimmat miehet, en suosi yksivärisiä, kuviottomia vaaleansinisiä paitoja. Suosin valkoista ja beigeä ja mieluummin miedosti raidoitettuna tai yksivärisenä hainruotokuvioisena kankaana. Kauluksista valitsen yleensä tavallisen yksinkertaisen turndown-kauluksen, suosinhan four-in-hand-solmua solmiossani ja tuo kaulus on sen kanssa elegantein vaihtoehto. Kalvosimeni ovat yleensä napillisia, tosin olen vakavasti harkinnut muutaman kaksoiskalvosimellisen paidan sekä kalvosinnappien hankintaa.
Solmiot
Solmiot ovat housujen ohella minulle rakkaimpia. On suorastaan hätkähdyttävää miten pienestä silkinkaistaleesta saa aikaan niinkin erilaisia ilmeitä tai miten pelkästään solmiota vaihtamalla voi muuttaa ulkonäköään kuin mikä lie dobbelgangeri tai muu paholainen. Se, että suosin italialaisia silkkisolmioita ei liene kenellekään yllätys. Italiassa tuo solmion valmistuksen jalo taito on korkeimmillaan ja muut kuin silkkisolmiot ovat lähinnä mielenkiintoinen kuriositeetti. Solmion ystävälle täällä periferiassa asuminen on tuskaa sillä vältteleväthän laadukkaiden solmioiden myyjät Suomea kuin valta kuningatar Viktorian perillisiä. Solmion valitseminen on taidetta. Aivan laaduttomimpia tekeleitä lukuunottamatta liki jokaiselle solmiolle löytyy oma aikansa ja paikkansa. Muu vaatetus, etenkin paita vaikuttaa paljon siihen minkälainen solmio tulee valita. Jokainen vaatekappale tosin vaikuttaa ja voi usein olla järkevää valita solmio joka jollain tavalla muodostaa kokonaisuuden vaikkapa taskuliinan kanssa. Itse suosin varsin yksinkertaisia ja maanläheisiä solmioita. Ruskea on kenties suosikkivärini solmioissa, tosin usein niin huomaamaton että moni voisi sanoa minun olevan jopa tylsä. Olen tosin ajatellut panostaa vähän erikoisempiin solmioihin tulevaisuudessa, lähinnä Hermeen valmistamiin. Matka Tukholmaan olisi erinomainen tapa hankkia moisia, täällä kun niiden saatavuus on heikkoa.
Solmukkeet ovat myös lähellä sydäntä, tosin nykymaailmassa on vaikeaa löytää tilannetta jossa moista eleganssia ei tulkittaisi pröystäilyksi.
(jatkuu huomenna)
Howdy, Stranger!
It looks like you're new here. If you want to get involved, click one of these buttons!
Categories
- 679 All Categories
- 234 KURRY ry
- 11 Tietoa yhdistyksestä
- 25 Hallitus tiedottaa
- 175 Yhdistysasiat
- 223 Pelikeskustelut
- 163 Roolipelit
- 37 Figupelit
- 23 Muut pelit
- 734 Taverna
- 195 Yleinen keskustelu
Comments
Mutta odotamme mielenkiinnolla puvun takkien ja yläosien selvittelyä - pääosinhan tosin niissä on kolmikanta-sopimus: materiaali, leikkaus, kuvio / väritys. Ja hivenen kuten solmioissa, on mielenkiintoista kuinka monta erilaista leikkausta saa yhteen kankaaseen! Italialaistyylinen "takaa kavennettu", 30-luvun "leveä" gangsterileikkaus, alhaaltapäin levenevä malli jne. Nämä yhdistettynä laadukkaisiin materiaaleihin... loppumaton runsaudensarvi malleja!
Mutta monet ovat todenneet: mieluummin yksi laadukas (vaikka kulunutkin, hyvin hoidettuna siististi) puvun takki kuin useita 99 Dressmanneja.
Pukeutumisesta ja tyylistä voisi puhua enemmänkin, etenkin minua kiinnostaa miten modernismin murros postmoderniksi näkyy länsimaisen ihmisen pukeutumisessa. Samalla kun usko suuriin kertomuksiin on kadonnut ja todellisuuus muuttunut fragmentaariseksi, samoin on käynyt pukeutumiskoodeille.
Sinällään vaikka perinteitä kunnioittava pukeutuminen onkin hienoa, en voi nähdä sokeaa uskoa pukukoodiin muutakuin epätoivoisena yrityksenä saavuttaa jonkinlainen kiinnekohta kaoottisessa postmodernissa maailmassa. Se on menettänyt asemansa legimoituna metadiskurssina, ja on muuttunut samanlaiseksi pienen piirin koodiksi, kuin vaikkapa punk-pukeutuminen. Näinollen tuon koodin noudattaminen kertoo nykyään pikemminkin tiettyyn uusheimoon kuulumisesta, kuin osallisuudesta jonkin elämää suuremman projektin jatkumossa.
Itse varsin pitkälle postmodernin ajan tuotteena olen kiinostunut erilaisista koodeista, mutta en osaa nähdä yhtäkään koodia muutakuin osana omaa marginaaliaan. Näinollen olen toki kiinnostunut perinteisestä länsimaisesta pukukoodista, joskus haluan jopa kuvitella sen liittävän minut johonkin itseäni suurempaan, mutta siltikään en osaa oikein nähdä miksi Windsorin Herttuan pukeutumisen pitäisi olla minulle sen merkityksellisempää kuin vaikkapa Sid Viciouksenkaan.
Uskon kyllä "simplistisyyden" tulevan muotiin 1-2 vuoden sisällä. Huoh, sitten pissiXiä tulee vastaan MUN vaatteissa. Perkele. Mieluummin minä heidän vaatteissa
edit ppp: piti lainata tätä viestiä, mutta painoin epähuomiossa muokkaa...pitäisi käydä ottamassa itseltäni oikat pois :oops:
Tuo kuulostaa jossakin määrin 60-luvun mod-tyyliltä, joka on itse asiassa ainakin Briteissä tulossa taas muotiin. Mahdollisimman yksinkertaista mutta tyylikästä.
Nimim:samat kuteet 14 vuotta.
Se, että monilla työpaikoilla ja tietyissä tilaisuuksissa noudatetaan edelleen samaa pukukoodia ei tarkoita sitä, että sen merkitys olisi sama kuin aikaisemmin. Kovin harva varmaankaan näkee pukukoodin olevan oikeasti sen ainoan oikean vaihtoehdon, vaan kyse on pikemminkin joko työyhteisön sanelemasta pakosta, tai sitten henkilökohtaisesta valinnasta.
Lisäksi myös itse "korrektin pukeutumisen" sisällä, jos sellaisesta nyt voi edes puhua, on tapahtunut melkoisia mullistuksia sitten toisen maailmansodan. Suuri osa nykyisistä "korrektista pukeutumisesta" tuskin olisi mennyt aiemmin läpi muutakuin sirkusvaatteina.
En ole tuosta niinkään varma. Monilla eri alakulttuureillahan on omat tiukatkin pukeutumiskoodit. Myös sosiaaliluokkaa ja asemaa korostavista pukeutumista selkeästi on. En usko, että vaatteiden hinta ja saatavuus on ainoa mikä sanelee pukeutumista, vaan kyllä mielestäni selviä pukeutumiskoodeja on löydettävissä. Esimerkiksi tietty hillitty käytännöllisyys kuuluu selvästi suomalaiseen pukeutumiseen, joka on aivan selvästi statement, ei suinkaan käytännön pakon tai tietämättömyyden sanelema valinta.
Tuota yhdistelmää olen himoinnut jo viitisen vuotta. Väreinä joko tyylikäs musta (siinäkin voi olla eri materiaaleja tai sävyjä) tai sitten peräti jokin muukin (asukokonaisuus on sen verran tyylikkään kuuloinen että se kestänee muitakin värejä).
Noita kenkiä olen metsästänyt 90-luvun puolestavälistä huonolla menestyksellä ulkomaita myöten. Ehkä pitää mennä Bootfactoryyn ja tilata nuo, se on 150 - 250 enskaa mutta lienee sen arvoista. Tietysti pitäisi kalosseja pitää päällä mutta ne sopisivat yllättävän hyvin tuon kanssa! Joo, hivenen samaa. Vaarin/Mao-kauluksinen paita ilman kravattia lienisi paras vaihtoehto tuon kanssa tai vaihtoehtoisesti vaaleanmusta / tummanharmaa paita ja ohut kravatti (värinä ehkä musta tai sinimusta).
Sieltä Occasion: Dress, Style: Wingtip ja Colour: Two-Tone
Tuolla on kivan näköiset mustavalkoiset broguet. Allen & Edmondsia myy Suomessa Fere, siinä Bulevardin alussa. Hintaa tosin jotain n. 300 euroa. A&E on kyllä sen verran laadukas merkki että varmasti hintansa arvoiset, luultavasti parhaimman laatuisia valmiskenkiä mitä Suomesta saa. Muutenkin mukava kauppa tuo Fere, siellä myydään mm. Englannin kenties parhaan paidanvalmistajan Turnbull & Asserin paitoja.
En kyllä allekirjoita väitettä että suomalaisen hillitty käytännölllisyys olisi minkäänlainen statement. Puhuisin enemmänkin välinpitämättömyydestä, uskoakseni harva valitsee niitä Anttilan halpisvaatteita siksi että haluaisi sanoa mitään, enemmänkin siksi että pukeutuminen ei vain ole olennaista kyseiselle ihmiselle, enemmänkin käytännön pakko.
Toisena esimerkkinä voisi mainita pukeutumisen, jossa korostetaan käytännöllisyyttä, tehokkuutta ja army/outdoors-henkisyyttä. Kyseisiä tuotteita (ei pelkkiä vaatteita, vaan myös maglitejä, bearclaw-veitsiä ja leatherman multitooleja) markkinoidaan nimenomaan käytännöllisyyden ja tehokkuuden auralla. "Selviytymisvarusteita", joilla voi rakentaa itselleen tietyntyyppistä identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta tiettyyn ryhmään. Kyse ei todellakaan ole mistään paremmista selviytymismahdollisuuksista, sillä kyseisten tuotteiden "tehokkuus" on vähintäänkin kyseenalainen. Tärkeämpää on kuluttajan tunne siitä, että ostamalla vaikkapa bearclaw:n hän kuuluu samaa kastiin kuin yhdysvaltalaiset pilotit, jotka voivat käyttää veistään leikatakseen onnettomuuden sattuessa turvavyönsä poikki. Mikä on todennäköisyys, että pilotti säilyy pudotuksesta hengissä, ja vielä on lentokoneensa jäännöksissä sellaisessa tilanteessa, että pystyy käyttämään veistä, mutta ei pysty aukaisemaan turvavyötään? Mikä on todennäköisyys, että se tapahtuu suomalaiselle kännykkämyyjälle? Millainen on se tilanne, jossa SWAT housut pelastaisivat sinut, mutta harmaat flanellihousut jättäisivät sinut kuolemaan?
Muitakin esimerkkejä voisi nostaa pilvin pimein esille (vaikkapa kuvataideopettajien pukeutuminen), mutta kysymys on pohjimmiltaan pikemminkin siitä, että universaali pukeutumiskoodi (joka ei siis ole universaali, vaan itseasiassa vain tiettyyn luokkaan kuuluvien länsimaisten miesten pukeutumiskoodi) on saanut väistyä sinä ainoana oikeana, ja sen on korvannut lukemattomien eri koodien kirjo. Kysymys ei ole niinkään siitä, että suomalaiset pukeutuisivat tyylittömästi, vaan siitä, että tyylejä on lukematon määrä.
Fereen mulla taitaa olla kontakti toveripiiristä, pitänee mennä kattomaan onko ukkeli vielä paikalla.
Hmm... johan alkaa hahmottua.
Oletteko käyneet katselemassa hintoja vaatettajilla / puvustajilla? Mihin hintaan Suomessa mittatilauspuvut / paidat päätyvät?
Ainoa mistä on kokemusta Stockmannin lisäksi on Pukumies, joka teettää puvut Thaimaassa. http://www.pukumies.com
Materiaalista riippuen puvut noin 340-390 (noin 450 jos todella paksua kampapuuvillaa haluaa), siis housut ja takki. Omien mittojen mukaan ja noin 6 viikon toimitusajalla. Kuulemma kätevä.
Smokki ja frakki on ihan ylivoimaisella hinnalla saatavilla tuolta.
Mietityttää olisiko suomalainen vaatettimo kovinkin kallis? Aikaisemmin yksi tuttava totesi ettei Suomesta pukua saa alle 10 000 markan. Ei laskenut muuta puvuksi kuin erikseen teetettyä
Noh sama mies on myös Seville -roadilla käynyt...
Sieltä tosiaan saa maailman parhaat mittapuvut, tosin hintakin on sitten sen mukainen. Jostain 2000:sta punnasta lähdetään.
Suomalaisten mittapukujen hinnat tosiaan lähtevät sitä 1500:sta eurosta eikä tuollakaan vielä mitään ihmeelllisyyksiä saa. Kannattaa myös ottaa huomioon onko kyseessä ns. made to measure-puku (eli valmismalleista muokattu) vai oikea ns. bespoke puku (eli täysin käsintehty). Jälkimmäiset ovat siinä 2 kertaa kalliimpia mutta istuvatkin sitten niin hyvin ettei niitä edes huomaa päällään. Olen vähän harkinnut 3-osaisen liituraitapuvun teettämistä, pitää katsoa tuota Pukumiestä, moinen kun jopa Rovaniemellä on.
Mittapaidat ovat siinä 200 eurosta ylöspäin. Niissä hintaero valmisvaatteeseen ei ole niin hirmuinen, lähteväthän laadukkaiden valmiskauluspaitojen hinnat siitä sadasta eurosta.
Minulle se on vain bonusta, jos ihmiset EIVÄT tule kadulla juttelemaan. En ole järin sosiaalinen, eikä minulla ole juurikaan tarvetta luoda kontaktia tuntemattomiin tai miellyttää heitä. Itse asiassa asuisin mieluiten autiossa Helsingissä, kunhan vain palvelut toimisivat.
Suomessa on tällä hetkellä n. 20 vaatturia jotka osaavat tehdä puvun käsin alusta loppuun. Yleensä jos menet vaatturille ostamaan mittatilauspukua saat vakiopuvun joka on muokattu sinun mittojesi mukaan. Toki tuloksena on istuvampi puku kuin valmispuku mutta silti se jää vielä jälkeen oikeasti käsintehdystä puvusta aika paljon.
Silti kyllä ihan hyvä idea tuo opiskelijoiden hyväksikäyttö. En nyt välttämättä lähtisi jotain businesspukua tilaamaan tuota kautta mutta jokin vähän erikoisempi (ja oppilaalle mieluisampi) puku olisi ihan hyvä vaihtoehto.
Ja väittäisin että huonosti ja ammattitaidottomasti käsin tehty puku on triljardi kertaa huonompi kuin keskiverto valmispuku.
Mutta tarjoustalo == Dressmann(e).
99,- kakkapukuja. Batistini? Noh, joku lapsi niitä sormet verillä on ommellut koneella (eli siis kandee ostaa).
Hyviä tunnusmerkkejä:
- mitat/mallit ei suomalaisille (hihat liian pitkät eivätkä ymmärrä bushmanniperseiden päälle (katsokaa miten sopivat kongolaisille! 5 senttiä liian lyhyet lahkeet!!))
- kankaiden laatu aika olematonta
- kuosi ei pysy esim. pesettäessä
- saumojen viimeistely aika olematonta (repsottaa, sisäsaumat hajoilevat, lankoja roikkuu siellä-täällä, housuista repeää haarat)
- napit irtoavat ekassa käytössä
Itse juuri tilasin eräältä arvostetulta englantilaiselta paidanvalmistajalta heidän kataloginsa nimellä Field Marshall Lord Teemu K. Lohenoja
Muita ässävaihtoehtoja mm. Wing Commander, Air Colonel, His Excellency jne. Eikun tilaamaan!
http://www.ctshirts.co.uk/CatalogReques ... logRequest
Kyllä tolla pitäisi jo kunnioitusta saada. Ja jos ja kun virkaan pääsen, olen sen lisäksi Lehtori (olisiko ollut niin, että vielä jos lukioon, niin sitten Vanhempi Lehtori..tosin siinä saatettiin tarvita virkaikääkin tms. pitää tsekata).
RESPECT MY AUTHORITAA!!
And don't even think about it!
Matti Nykänen sentään totesi haastattelussa kysymykseen "Mitä toivoisit tulevalta vuodelta?":
"Jos saisi viisitoistavuotiasta..."
Jos ei nuoret pojat ja tytöt kelpaa niin mitä jää jäljelle...
Mutta jos mennään tuohon yli 1000 euron pukuihin, niin minä käyttäisin rahaa jo ammattilaiseen, suunnittelemaan minulle tyylin. Ei siis vain yhtä vaatekappaletta, vaan useamman kokonaisuuden, joka sopisi minulle ja olisi trendikäs. Lisäksi se ei sallisi minun esiintyä kokoontumissa samassa puvussa koska se osoittaisi huonoa makua.
Noista Desmannin vaatteista, kulutin kerran pari tuntia sovittaakseni oikeat housut, ja senjälkeen ei ole tarvinnut kui kävellä sisään, ottaa housut ja maksaa, ja aina sopivan kokoiset osuu käteen. Täydellistä.
Takkikin oli tarjouksessa ja sopi heittämällä päälle, nice.
Laadun kyllä tunnistaa, mutta yleensä liian huoliteltu mies on joko itserakas tai homo, tietenkin poikkeukset vahvistavat säännön.
Ja pelkkä vaatetuskaan ei tee vielä täydellisyyttä. Eri tilanteisiin pitäisi olla eri kellot, silmä- ja aurinkolasit. Tietysti ihon ja käsien hoito, tyylikäs leikkaus hiuksissa jne.
Niin kauan kun en ansaitse viittätuhatta euroa kuukaudessa, en edes harkitse muita kuin desmanin pukuja.
Muuten, tuosta minimalistisestä puvusta, mistä Ihra puhui... Eikös se ole jo aika vanha muoti, eli ei välttämättä ihan heti palaa (muotia ehkä noin 4 vuotta sitten, tyyliin gattaca). Mutta samasta tyylistä olen itsekin pitänyt, kaikki mallit vain siitä ovat olleet liian kalliita käyttötarkoituksiini.
Toisaalta, jos halvalla haluaisin päästä on minulla kaavanleikkaaja ja ompelija kotonakin, ja ainakin edelliseen puvuntakkiin olin tyytyväinen, tosin senjälkeen on käyty dresmannissa, koska se on niin paljon helpompaa.
Ottaen huomioon, että ostan parit vaatekerrat vuodessa kun siltä tuntuu, ja joitakin on oman turvallisuuden nimissä pakko ostaa, esim. nahkainen prätkäpuku maksoi maltaita, ajosaappaat ja kypärä vitusti, ja pelkät hanskat 175 euroa...
http://www.gluemeat.com/archives/000026.html
http://www.gluemeat.com/archives/000062.html
http://www.gluemeat.com/archives/000083.html
1 tumman purppura samettinen irtotakki
1 vaalea, kukkakoristeinen kesäinen kauluspaita
1 musta kilpikonnakauluksinen villapaita
3 solmiota (1 Boss, 2 Armania)
1 ruskea samettinen veturinkuljettajatyylinen hattu
Tyydyn siis valmistumaan upseeriksi. (Jos Luoja suo ja joki ei nouse.)
-Koistinen
Nimittäin että taideopiskelijoilla on enemmän yhteistä kadettien kanssa kuin jonkun humanistien.
Humanistit ja luonnontieteilijät nimittäin vain lukevat, pänttäävät ja tutkivat asioita. TAIK:issa ja MPKK:ssa sen sijaan opetellaan myös tekemään asioille jotakin.
Korkeakoulujen arviontineuvosto kävi MpKK:lla muutama vuosi takaperin, ja tulivat juurikin siihen tulokseen, että kadis on lähempänä taide- kuin tiedekorkeakoulua. Ja juuri tuon tekemis-aspektin perusteella.
Kyllä se tietty kenraali-rehtoria harmitti, emmehän toki tee taidetta vaan kuolemaa (I wish). Poikaporukalla miettiessä olimme kyllä jossain määrin samaa mieltä arvon neuvoston kanssa.
Kokonaan eri asiahan on sitten se, että MpKK:ta on aika turha niputtaa yhteen minkään muiden koulujen kanssa johtuen hiukka erilaisesta kaikesta. Mutta kuitenkin.
-Koistinen
Se vihreä samettitakki... uuh.
Huomionarvoinen on myös se vasemmalla oleva, Turnbull & Asserin valmistama fetsi.
Sokoksen mittatilauspuoli myös lyhentää housut tarvittaessa odottaessa (nopeammin kuin Stockalla) ja hinta olisi parikymppiä (koko puku (kuulin edelliseltä) olisi ollut 62 enskaa lyhennettynä). Lisäksi osasto on melko tyhjä joten tilaa löytyy
Ei ole tullut vaateliikkeeissä vastaan tuollaisia.