Olemme päivittäneet yhdistyksen verkkopalvelun tietosuojaselosteen vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia.
Tietosuojaselosteessa kerromme, mitä henkilötietoja keräämme yhdistyksen verkkopalvelun käyttäjistä, miten käytämme niitä ja miten huolehdimme niiden suojaamisesta.
Seloste on luettavissa täällä
Olemme myös päivittäneet yhdistyksen verkkosivujen käyttöehdot. Verkkosivuston käyttö edellyttää, että käyttäjä sitoutuu noudattamaan näitä käyttöehtoja. Käyttöehdot muodostavat sitovan sopimuksen sinun ja yhdistyksen välillä.
Tutustu huolellisesti näihin käyttöehtoihin. Käyttämällä verkkosivustoa vahvistat lukeneesi, ymmärtäneesi ja hyväksyneesi käyttöehdot sekä antaneesi suostumuksesi käyttöehdoissa kuvattuun henkilötietojen käsittelyyn.
Käyttöehdot ovat luettavissa täällä
Kranaattikauhu Ropeconissa 2011
Pelautin tämän vuoden Ropeconissa toiseen maailmansotaan ja sen Pohjois-Afrikan taisteluihin sijoittuvan pelin: Kranaattikauhu. Peliin osallistui toistakymmentä pelaajaa, joista innokkaimmat olivat mukana kaikissa seitsemässä skenaariossa. Kitokset kaikille osallistujille! Kerään tähän aiheeseen materiaalia pelistä ja siinä käytetyistä säännöistä.
Comments
Yksi saattoi selvitä täysin vammoitta, mutta kaikenkaikkiaan 21 hahmosta kuoli vain 6, joista 4 ensimmäisessä taistelussaan, 1 toisessa ja 1 kolmannessa. 3 kotiutettiin sotavammaisina ja kykenemättöminä jatkamaan palvelusta. Kumpikaan pidemmälle selvinneistä veteraaneista ei kaatunut, eli 3 taistelun maagisen rajan ylittäneet olivat mukana alusta loppuun.
Muita tilastoja:
10 kokematonta (olivat mukana vain yhdessä taistelussa)
7 vihreää (olivat kahdessa taistelussa)
2 keskinkertaisen kokenutta (3 taistelua)
2 eliittiä (6 tai 7 taistelua) James "Doc" Taylor, ryhmän nestori ja kessun luottomies, entinen kirjanpitäjä ja Ronald Walker
Korkein kykytaso: 5 (ensiapu, James Taylor ja Ronald Walker; Movement, Ronald Walker)
Korkein taisteluväsymys: 5 Matthew Tell (3 taistelua)
Korkein vammataso: 4 erillistä vammaa (oli myös yksi 4 tason välittömästi kuolettava pääosuma)
Kuolleista pari kuoli välittömästi ja loput yleensä ensiavusta huolimatta. Veteraanien ensiaputaitojen parantuminen vähensi kuolemien määrää kampanjan edetessä. "Doc" keskittyi alun sotainnon kaikottua ensiapuun lukuunottamatta lopun sankarointia jok pysäytti italialaisten keskiraskaan hyökkäysvaunun. Muita merkittäviä yksittäisiä sankaritekoja suorittivat molemmat veteraanit (Doc Taylor ja Walker) kantaessaan haavoittuneita pikavauhtia joukkosidontapaikalle tai omiin asemiin turvaan. Kaksi hahmoista onnistui yksin etenemään vihollisen asemiin asti muiden jäätyä taustalle. Toinen näistä sai suorituksestaan ylennyksen (Sterling), mutta toinen ei vaikka suoriutui etenemisestään ryömien toisen jalan vammauduttua. Sterling ansaitsi myös kunniamaininnan. Suurta määrää haavoittumismitaleja lukuunottamatta muita kunniamerkkejä ei jaettu.
Kersantti Jenkins johti ryhmää agressiivisesti, mutta viisaasti ja ainoan kerran antautuessaan joutui oman sotilaan pistimen eteen. Kyseinen sotamies oli sitten ainoa joka pääsi kokemaan molempien puolten vankihäkit. Jenkinsin haavoituttua sirpaleesta viimeisessä (El Alameinin) taistelussa "Doc" Taylor joutui johtamaan ryhmää. Ryhmän hyökkäävyys vaihteli tilanteen mukaan, mutta usein vihollisen tuleen juokseminen muuttui suojissa makaamiseksi ja ammuskeluksi ensimmäisten tappioiden kohdalla. Välillä häviö näytti varmalta eikä aktiivisesti hyökkääviä hahmoja ollut paria enempää. Kuitenkin vain yksi taistelu päättyi häviöön ja sotavankeuteen. Muulloin ryhmä onnistui perääntymään ennen joutumistaan jyrätyksi tai vihollisen hyökkäys murtui juuri heidän linjoillaan.
James "Doc" Taylor
Ronald Walker
Kokeneet:
Phil Edwards (kaatunut)
Matthew Tell
Vihreät:
Kevin Cooper
Evan Goodheight (kaatunut)
Matthew Johnson
Larry Smith
Andy Sterling
Willie "Junior" Taylor, not related
Bruce Wellington
Tuoreet:
Matthew Bell
Gary Green (kaatunut)
Matthew King (kaatunut)
Gary Martin (vammautunut pysyvästi)
Ronald Moore
Paul Scott
Gary Taylor
John Thornbull (vammautunut pysyvästi)
Fred White (kaatunut)
William Wilson (vammautunut pysyvästi)
James "Doc" Taylor
Quotes: "War is organized murder – There'll be blood"
Anxious-looking. Was overconfident and dreamed of exitement before the first firefight. Ex accountant, volunteered for service. Saved the life of sergeant Jenkins, blew up an Italian tank, treated the Italian wounded.
5'6", 160 lbs., brown hair, brown eyes
Psychological response: Feelings of shame, exaggerated startle response
Matthew Tell
Labourer from Edinburgh. Brave, angry, humorless, true patriot. Kept on attacking even against insurmountable odds, bayoneted sergeant Jenkins when frustrated by his choice to surrender.
5'8", 190 lbs., black hair, green eyes
Psychological response: Unable to relax, lonely, incapable of forming relationships, psychosomatic stomach problems, fear of war, feelings of detachment from society
Kevin Cooper
Lower class background in a major city. Didn't finish school. Petty thief, careful, unwilling, after bein miraculously saved found faith and now thanks Jesus, started popping pep-pills.
5'4", 95 lbs., brown hair, brown eyes
Psychological response: none
Andy Sterling
Born in a large village to a lower middle class family and earned a Bachelor's degree. Self-confident, know-it-all, logical, offensive player. Advanced alone to enemy position and was commended and promoted for this.
5'6", 150 lbs., blond hair, blue eyes
Psychological response: Avoidance of anything reminding of the war
Willie "Junior" Taylor
Dependable, straight-talking, quiet boy from the countryside
5'8", 150 lbs., black hair, deep blue eyes
Psychological response: Back pains, distorted dreams, feelings of guilt
Bruce Wellington
Rural background near London in an upper middle class family. Dreamy, absent-minded, soul of an artist. Cricket player and a poet. Best shot in the squad; even though he didn't want to shoot at anyone he hit almost every time.
5'10", 160 lbs., brown hair, blue eyes
Psychological response: Distorted dreams
Ronald Moore
Born in a large village to a working class family. Finished primary school. Positive, calm, helpful, caring, introvert. Blacksmith, wife and 2 children. Killed in action.
William Wilson
Born in a small town to a family of unskilled workers. Primary school education. Extrovert, fun guy. Wounded seriously by the first bullet and sent home to recuperate.
5'8", 130 lbs., brown hair, brown eyes
Psychological response: Exaggerated startle response
[li]Operation Compass (9.12.1940, Sidi Barrani, Egypt) [/li][li]Italians at Tobruk (21.1.1941, Tobruk, Italian North-Africa)[/li][li]Battle for Tobruk (after 16.4.1941, Tobruk, Italian North-Africa)[/li][li]Operation Crusader (21.11.1941, Tobruk, Italian North-Africa)[/li][li]Battle of Gazala (26.5.1942, Gazala, Italian North-Africa)[/li][li]Battle for El Alamein (1.7.1942, El Alamein, Italian North-Africa)[/li][li]Operation Lightfoot (23.10.1942, El Alamein, Italian North-Africa)[/li]
James "Doc" Taylorin pelaaja tässä kirjoittelee eläkkeeltään englannista. Hieno peli oli ja monen tehtävän kautta pääsi hyvin eläytymään hahmoon ja tilanteeseen. Ja oli myös hienoa kun taitojen kasvaessa oma hahmo pystyi vaikka mihin sankartekoihin, mutta samalla ei koskaan tiennyt milloin napsahtaa ja noutaja vie.
Itsekin kun pelejä rakentelen niin olen miettinyt pelin sääntöjä ja mekaniikkaa ja tekisi kovasti mieli nähdä ne Olen myös miettinyt paria sääntömuutosta ja sellaista ja niistä olisi kiva jutella.
Päässä on myös itänyt idea vetää peliä puna-armeijan mosureiden elämästä. Ekana heittona katsotaan saako kiväärin vai ammukset jne...
Hienoa että viitsit laittaa kaikki tilastot ja muut tänne näkyviin.
Upper middle class.
Uusia tulokkaita ja muita rohkeita tarvittiin aina joku paikkaamaan ja Doc koitti tehdä minkä osasi, ehkä tuntien syyllisyyttä siitä ettei ollut koskaan ensimmäisenä hyökkäämässä. Sotainto ei kuitenkaan kokonaan kadonnut ja mies oli valmis ottamaan riskejä jos todennäköisyydet olivat hänen puolellaan. Hän myös ihaili ja arvosti kersanttia ja hyökkäsi urheasti tankinkin kimppuun estääkseen italialaisia ampumasta haavoittunutta kessua. Onnistumisesta innoissaan hän kipusi tankkiin ja koitti kääntää sen aseet hyökkääviä saksalaisia vastaan, mutta tekniikka ei ollutkaan niin helppoa. Doc otti tankista konepistoolin ja tyhjensi sen lippaan kohti saksalaisia, mutta tajusi samalla tilanteen toivottomuuden ja päätti päästä italialaisten hyviin kirjoihin hoitamalla tankin miehistön ruhjeet. Ei se vankeus kuitenkaan niin ikävää ollut ja sodan mielettömyys alkoi näkyä Docille yhtä selvemmin. Tämän vuoksi hän myös hylkäsi aseensa parissa viimeisessä tehtävässä sen enempiä murehtimatta.
Peli kuvasti mielestäni hyvin sodan sekasortoisuutta ja ehkä otin hahmoon vähän itsestäni ja siitä miten ajattelin armeijan olevan ihan erilaista ja viimeistään hyökkäysharjoituksissa tajusi miten kaukana todellisuudesta kaikki sotaleffat ja pelit ovatkaan.
http://www.flickr.com/photos/24807880@N00/sets/72157627670407857/
Tuli pelattua Red Orchestraa kaverin koneella toissapäivänä. Maatessani pienessä mutaisessa kuopassa saksalaisten tankkien lähestyessä ja ainoastaan uskollinen Mosin-Naganttini minun ja pahan maailman välissä, tuli tämän pelin tunnelmat taas mieleen.
Oletko suunitellut uutta peliä tämän vuoden Ropeconiin?
Olen, mutta ajattelin ennemmin sellaista Jeeves&Wooster-tyylistä kevyttä romanttista komediaa varakkaille jouteolijoille sotienvälisessä Englannissa.
Eikös tämä ole jo tehty? (klikkaa tätä)
Siis oliko tosta joku peli? Drones-klubimeiningeistähän on omansa, mutta varmaan säädän tämän FUDGE-pohjalta.
Onhan noita pukudraamapelejäkin tehty, esim. Wuthering Heights RPG. Minisäännöt täällä:
http://www.unseelie.org/rpg/wh/index.html
En tiedä saako noita täysiä sääntöjä enää mistään. Peli draaman ja angstin sekä ylinäyttelemisen ystäville.
Oi jes, kuulostaa helmeltä.
Ehkä tätä voisi testata improna leirillä.