Minulla olisi yksi peli-idea joka on kypsynyt tässä seminaarityön lomassa (opiskelen nykyään klassillista arkeologiaa). Olen jo vaikka kuinka pitkään halunnut pelata roomalaisaikaan sijoittuvaa roolipeliä, ja kun kapt. Mustajärven pelistä ei ole vähään aikaan kuulunut mitään, ajattelin johtaa sellaista itse.
Aikakausi on sen verran herkullinen että ihmetyttää ettei sitä ole enempää hyödynnetty. Roomalaisaikaanhan voisi sijoittaa mitä tahansa öljytystä homogladiaattoripainista "tooga ja tikari" -leikkeihin. Itse olen sen verran juonellisesti rajoittunut että keskittyisin siihen minkä tunnen parhaiten, eli armeijaan, tarkemmin sanottuna myöhäiskeisariajan armeijaan.
Konsepti on eräänlainen Pimeyden Sydämen toisinto, mutta aivan erilaisessa miljöössä. Pelaajat ovat ennalta paljastamattomana aikakautena Rooman armeijaan värvättyjä sotilas-maanviljelijöitä.
Epookin vuoksi melkein mikä tahansa tausta on mahdollinen: Armeija tarvitsi vuosittain kymmeniä tuhansia rekryyttejä, jotka otettiin sieltä mistä saatiin. Usein se tarkoitti sotilaiden värväämistä rajojen toiselta puolelta, sillä halu palvella sotavoimissa oli kulta-ajan jälkeen suuresti vähentynyt valtakunnan ydinalueilla. Alaanien, skyyttien, numidialaisten ja maurien keskuudesta saatiin hyviä kevyitä ratsumiehiä, sarmaattien parista raskasta ratsuväkeä, jousimiehiä Syyriasta ja Armeniasta, jalkaväkeä gallien, germaanien ja goottien joukosta... Monetkaan näistä sotilaista eivät oppineet koko uransa aikana latinaa enempää kuin sotilasslangin verran. Muitakin ääripäitä löytyy. Esimerkkeinä voisi heittää vaikka uralleen jämähtänyt, pian 20 vuotta palvellut legioonan Campidoctor eli "Senior Drill Sergeant" tai pakkovärvätty lipevä kreikkalainen, jolla on yksi vaimo rintamalla, toinen kotona ja joka pyörittää sotamiehen toimensa ohella panttilainaamoa, pesulaa ja mustan pörssin viljakauppaa. Tai hyvän roomalaisen perheen vesa joka kirjoittaa jatkuvasti kotiin että isukki lähettäisi lisää rahaa. Kaikki muuten aikakauslähteissä esiintyviä persoonallisuuksia.
Roolipeli käsittelisi teemoinaan mm. legioonaa kansojen sulatusuunina ja akkulturaation tukijana, hyvin erilaisten kulttuurien törmäämistä Rooman Limes-rajalinjalla, rappiota, tuhon odotusta, "sivilisaation soihdunkantaja"-fiilistä yhdistettynä ammattimaiseen ryöstömurhaamiseen ja kaikkea sen sellaista. Pelissä tutustuttaisiin myös myöhäisantiikin uskontoon, uskomuksiin sekä germaanisen "villin" luontomystiikan ja roomalaisen "järjestäytyneen" uskonnon ja magian yhteentörmäykseen.
Tapahtumapaikkana olisi pohjoinen rajaprovinssi, emoyksikkönä kuulu Legio XXX Ulpia Victrix ja EXGERINF (Exercitus Germanicus Inferior, Vähä-Germanian armeija).
Tyylilaji sama kuin Pimeyden Sydämessä, eli maanläheisyys (ruista kylvetään ja vaatteita parsitaan) vuorottelee korkealentoisuuden kanssa (moni tuon ajan keisariksi nostama heppu oli alunperin vuohipaimen tai seppä!).
Pelimekaniikka tulisi olemaan varsin köykäistä, saatan käyttää MERPin sääntöjä koska ne ovat ainoat jotka osaan riittävän hyvin.
Ai niin, konsepti ei sulje pois naishahmojakaan sillä tuon ajan armeijaan kuuluivat myös sotilaiden perheet sekä epälukuinen määrä virkamiehiä.
Herättääkö ajatuksia tai kiinnostusta?
Comments
En sit tiedä onko tämä muuten aiheena liian bore ja lähestymistapa turhan akateeminen.
Kai miehetkin saa meikata lyijymeikeillä? " alt="" height="20" />
Joo ja miehetkin saa toki rajata silmiään lyijypohjaisilla meikeillä ja ostaa blondattuja peruukkeja. Noihin aikoihin hallinnut keisari Caracalla (sama joka harjoitteli pelottavia ilmeitä peilin edessä) tykkäsi molemmista, kuten myös gallialaisesta huppuviitasta josta sai lempinimensä.
Koska pelaajahahmot ovat armeijaan eri syistä värväytyneitä/värvättyjä ja itsekin todennäköisesti puolibarbaareja, mitään ennakkotietoja roomalaisuudesta ei tarvitse. On helpompi eläytyä kun uudet jutut on hahmoillekin uusia.
Jos olen ahkera, tätä voisi ehkä kokeilla jo leirilläkin, kukapa tietää.
Ei ole tullut pelattua yhtään Rooma aiheista peliä.
Ensin ajattelin Antoninusten-Severusten dynastian rappeutuneen loisteliasta loppukautta, jolloin Roomaa hallitsivat teini-ikäisten keisaripoikien selän takana voimakkaat naiset ja harmaina eminensseinä pretoriaanikaartin prefektit. Ah mitä kaikkea Roomassa silloin tapahtuikaan! Gnostilainen ja uusplatonilainen filosofia alkoivat saada kannatusta, orgiat olivat entistä hillittömämpiä ja homopoikakeisari Elagabalus antoi gladiaattorien sodomoida itseään valtaistuimella pyllyyn, samalla kun keisarin palvelijat etsivät kaupungin isomunaisimpia miehiä. Kristinuskon tilasta puhumattakaan: Puhdasoppisuudesta ei ollut vielä tietoakaan, ja episcopus tarkoitti vielä "kirkon" vahtimestaria joka siivosi seurakunnan jäljet. Roomassa hallitsivat sellaiset paavit kuten lukutaidoton Zephyrinus, katujengien valtias, ja hänen seuraajansa ja oikea kätensä Callistus, kiristäjä ja rahanväärentäjä joka nussi keisari Commoduksen rakastajatarta Marciaa ja kuoli jengitappelussa samaan aikaan kun transvestiitti-keisari Elagabalus hirtettiin. No, tästäkin saisi aikaan melkoisen session.
Elagabaluksen kuolemaa seurasi 50 vuotta anarkiaa, jolloin Rooma hajosi useisiin seuraajavaltioihin ja barbaarit rynnistivät entistä määrätietoisemmin rajojen yli aiheuttaen suurta hävitystä. Entisen Jugoslavian alueelta kotoisin olleet sotilaskeisarit saivat valtakunnan kuitenkin jotenkuten kasaan, ja tähän vaiheeseen - 200-luvun loppuun - olen päättänyt pelin sijoittaa... Kuten leffassakin sanotaan: "It is a period of civil war...."
-Centurion Marcus
Manuballista found near Xanten (Legio XXX:n tukikohdasta!):
http://www.romanhideout.com/news/2005/20050224.asp
Näkymä tähtäimen läpi:
Pahoja paskiaisia;