Olemme päivittäneet yhdistyksen verkkopalvelun tietosuojaselosteen vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia.

Tietosuojaselosteessa kerromme, mitä henkilötietoja keräämme yhdistyksen verkkopalvelun käyttäjistä, miten käytämme niitä ja miten huolehdimme niiden suojaamisesta.

Seloste on luettavissa täällä

Olemme myös päivittäneet yhdistyksen verkkosivujen käyttöehdot. Verkkosivuston käyttö edellyttää, että käyttäjä sitoutuu noudattamaan näitä käyttöehtoja. Käyttöehdot muodostavat sitovan sopimuksen sinun ja yhdistyksen välillä.

Tutustu huolellisesti näihin käyttöehtoihin. Käyttämällä verkkosivustoa vahvistat lukeneesi, ymmärtäneesi ja hyväksyneesi käyttöehdot sekä antaneesi suostumuksesi käyttöehdoissa kuvattuun henkilötietojen käsittelyyn.

Käyttöehdot ovat luettavissa täällä

"Pelinjohtamisen perusteet"-työpaja

edited January 1970 in Roolipelit
Pohdittiin tuossa muutama leiri jatkuvaa pulaa pelinjohtajista. Leireillä pääsee välillä käymään niin että ryhmien täytyttyä (usein vanhoja pelejä) pelittä jää kokonainen ryhmällinen pelaajia vailla pelinjohtajaa. Tällaisen sattuessa olisi tietenkin kätevää jos kuka vain paikalla olevista pystyisi täyttämään puutteen ja vetämään peliä. Kaikki ovat kuitenkin pelanneet paljon ja tuntevat pelit ja maailmat. Kuitenkin sellaiselle joka ei ole koskaan johtanut peliä kynnys ensimmäiseen yritykseen voi tuntua liian korkealta. Onhan pelinjohtaminen niin kovin erilaista kuin pelaaminen (onko?).

Ehkä aloitusta voisi helpottaa jakamalla kokeneempien pelinjohtajien osaamista ensikertalaisille? Ajattelimme että leirit voisivat olla paras paikka järjestää opetusta, ehkä jonkinlaisen työpajan muodossa. Helmikuun leiriin on sen verran vähän aikaa että sopivampi tilaisuus voisi olla pääsiäisleirillä. Pidemmältä leiriltä on myös helpompi löytää sopiva hetki työpajalle, esim. joku päivä ennen kuin illan pelit alkavat.

Ideoita, vapaaehtoisia, kiinnostuneita?

Comments

  • Kyllä kiinnostaa! Etenkin Vampiren vetäminen on kovasti ollut haaveissa... Edellyttäisi kyllä muutakin kun pelinjohtamisen opettelua, nimittäin lukemista ja lisää lukemista...
  • Itse ainakin olen viimeaikoina pitänyt enemmän pelaamisesta kuin pelinvetämisestä, vaikka eri pelejä onkin tullut vedettyä melkein yhtä kauan kuin on tulut pelattua. Ei myöskään viitsi lyhyelle viikonloppuleirille pakata hirveästi pelejä matkaan, kun näitä jatkuvia kamppiksia on sen verran menossa.

  • on 1296683120:


    Itse ainakin olen viimeaikoina pitänyt enemmän pelaamisesta kuin pelinvetämisestä, vaikka eri pelejä onkin tullut vedettyä melkein yhtä kauan kuin on tulut pelattua. Ei myöskään viitsi lyhyelle viikonloppuleirille pakata hirveästi pelejä matkaan, kun näitä jatkuvia kamppiksia on sen verran menossa.


    Joo kyllä sitä mielellään pelaakin, mutta usein joutuu johtamaan peliä ihan vain sen takia että muuten jää lauma peliorpoja. Enemmän pelinjohtajia niin kaikki pääsevät pelaamaan enemmän!
  • Onhan tuo pelinjohtaminen aivan erilaista kuin pelaaminen. Lähinnä se näkyy siinä miten paljon menee aikaa pelin valmistelemiseen vaikka kyseessä olisi valmisskena, saatika sitten itse tehty räpellys. Pelin johtaminen ei ole hirveän vaikeaa. Se että sen osaa tehdä niin että peli on hyvä ja pelaajat tykkäävät, se onkin suurempi haaste missä itse en kovin usein onnistu.

    En vain oikein tiedä miten tuon ideapajan toteuttaa, kuinka opettaa pelinjohtamista? Yleensähän sitä oppii kun pelaa ja seuraa miten eri PJ:t pelauttavat.


    Joo kyllä sitä mielellään pelaakin, mutta usein joutuu johtamaan peliä ihan vain sen takia että muuten jää lauma peliorpoja. Enemmän pelinjohtajia niin kaikki pääsevät pelaamaan enemmän!


    Mulla on leirillä yleensä aina joku varapeli mukana ellen ole sopinut etukäteen jostain vanhasta kampanjasta mikä jatkuu.
  • Vaikeinta mulle pelinjohtamisessa on kertoa pelin aluksi ympäröivästä maailmasta tarpeeksi pelaajille että pääsevät maailmaan sisään. Sit tulee jotain kiperiä kysymyksiä pelaajilta mitä et ole itse ajatelleeksi yhtään.

  • on 1296989556:


    Vaikeinta mulle pelinjohtamisessa on kertoa pelin aluksi ympäröivästä maailmasta tarpeeksi pelaajille että pääsevät maailmaan sisään. Sit tulee jotain kiperiä kysymyksiä pelaajilta mitä et ole itse ajatelleeksi yhtään.


    Juu komppaan edellistä, vaikka en olekaan oikeastaan koskaan vetänyt niin kuvittelisin juuri tuon olevan haasteellisinta. Tietysti voi aina vetää hatusta jos vaan mielikuvitusta ja improvisaatiokykyä riittää, mutta mikäli pelaajat on kovin tiukasti orientoituneita sääntöjen ja systeemin noudattamiseen niin silloin sekään ei välttämättä onnistu... :)
  • Vaikeinta pelinjohtamisessa on se, et siinä vaiheessa kun tulee grande finale ja loppumonsteri ja pelaajien pitäs hiffata pelin aikana saaduista punaisista langoista et miten se maailma nyt tällä kertaa saadaan pelastettua, niin koko jengillä on pelinjohtajaa myöten silmät niin ristissä ja osa jo kuorsaa, et lopputulos on sit jotain "no perkele HOPEINEN TIKARI joka oli siel ekassa huoneessa YRITTÄKÄÄ NYT ja okei sit se tulee se monsteri ja ihan vitun tiukka on tilanne mut pistätte sitä sillä tikarilla ja sit se kuolee the end nukkumaan ->".

  • on 1296989556:


    Vaikeinta mulle pelinjohtamisessa on kertoa pelin aluksi ympäröivästä maailmasta tarpeeksi pelaajille että pääsevät maailmaan sisään. Sit tulee jotain kiperiä kysymyksiä pelaajilta mitä et ole itse ajatelleeksi yhtään.


    Silloin jos on kyseessä maailma mistä pelaajat eivät tiedä mitään, tuo on haaste. Muutenkin kuvaileminen on haasteellista ja mitä väsyneemmäksi GM tulee, sitä huonommin sitä kuvailee mitään. Mutta ei se loppujen lopuksi mitenkään vaikeaa ole. Ja aina tulee tilanteita mihin ei osannut varautua eikä tullut ajatelleeksikaan, silloin täytyy olla hereillä ja pitää äly nopeana ja yrittää keksiä nopeasti jotain järkevää. Ja joskus tulee pelissä tilanne milloin koko skenan voi siirtää syrjään ja ryhtyä improvisoimaan koko loppupeli, pelaajat tekevät aina odottamattomia asioita...

    on 1297018331:


    on 1296989556:


    Vaikeinta mulle pelinjohtamisessa on kertoa pelin aluksi ympäröivästä maailmasta tarpeeksi pelaajille että pääsevät maailmaan sisään. Sit tulee jotain kiperiä kysymyksiä pelaajilta mitä et ole itse ajatelleeksi yhtään.


    Juu komppaan edellistä, vaikka en olekaan oikeastaan koskaan vetänyt niin kuvittelisin juuri tuon olevan haasteellisinta. Tietysti voi aina vetää hatusta jos vaan mielikuvitusta ja improvisaatiokykyä riittää, mutta mikäli pelaajat on kovin tiukasti orientoituneita sääntöjen ja systeemin noudattamiseen niin silloin sekään ei välttämättä onnistu... :)


    Jep, mielikuvituksen käytöllä hatusta vetämällä nopeasti niin saa ihan hyvät kuvailut aikaan. Jos on kokematon GM, tärkeintä on valmistautua peliin huolellisesti. Yrittää muistintaa seikkailun minkä vetää oli se sitten valmisskena tai itse tehty. Kokemattoman kannattaa myös rajoittaa NPC:iden määrää ja tehdä toimintaympäristö rajalliseksi. Esim. tutkimuslaitos Antarktiksella, linna korkealla vuorella lumimyrskyssä, laiva keskellä merta jne. Ja välillä ei edes tarvita seikkailua jos pelaajat ovat mielikuvituksellisia ja pelaavat hahmoaan antaumuksella. Tätäkin on nähty.

    on 1297021472:


    Vaikeinta pelinjohtamisessa on se, et siinä vaiheessa kun tulee grande finale ja loppumonsteri ja pelaajien pitäs hiffata pelin aikana saaduista punaisista langoista et miten se maailma nyt tällä kertaa saadaan pelastettua, niin koko jengillä on pelinjohtajaa myöten silmät niin ristissä ja osa jo kuorsaa, et lopputulos on sit jotain "no perkele HOPEINEN TIKARI joka oli siel ekassa huoneessa YRITTÄKÄÄ NYT ja okei sit se tulee se monsteri ja ihan vitun tiukka on tilanne mut pistätte sitä sillä tikarilla ja sit se kuolee the end nukkumaan ->".


    Ai vähän kuin viime leirillä Deathwatchissa?  ;D Ikävä kyllä kaikki loppujutut tulee yleensä aina kello 4 aamuyöllä kun kaikki ovat jo untenmailla. Siksi pelit pitäisi pitää lyhyinä, sellaisina 4-6 tunnin mittaisina stintteinä jotka loppuvat viimeistään puolenyön aikaan niin ettei peli lässähdä väsymykseen. Böckerman tosin nukkuu yleensä no matter what, esim. jos peli alkaa klo 16 ja pelataan klo 22 asti, yleensä siinä kuuden-seitsemän pintaan alkaa kuorsaus kuulumaan.
  • No ei ollu just toi Deathwatch mielessä, mut onhan toi nyt melkein joka pelissä tolleen. Siinä vaiheessa kun pelinjohtajan ja pelaajien oikeesti pitäis olla just skarpeimmillaan jengi onkin jo ihan nollat taulussa.
  • Jonkunlainen kokeneiden pelinjohtajien paneelikin olisi kiva, missä pääsisi vertailemaan miten eri pj:t hoitavat homman. Oikein tehtynä se voisi olla hyvinkin informatiivinen aloitteleville pelinjohtajille.

    Nyrkkisääntönä sanottakoon, että ns. suljetun huoneen mysteeri toimii lähes pomminvarmasti: pelialueen, ajan ja henkilöhahmojen tulee olla rajalliset. Pienempi setting on helpompi myös miettiä yksityiskohtaisesti. Vaikeimpia ja potentiaalisesti tylsimpiä ovat ovat pelit, joissa teema on matkustaminen.

  • on 1297024311:


    Ja joskus usein tulee pelissä tilanne milloin koko skenan voi siirtää syrjään ja ryhtyä improvisoimaan koko loppupeli [...]


    on 1297024311:


    [...] pelaajat tekevät aina odottamattomia asioita...


    Tämä onkin käsikirjoituksettoman tarinankerronnan vahvuus. Hahmojen näkökulmasta toteutetut odottamattomat toimet ja suunnitelmat pitävät pelinjohdon virkeänä ja alati varpaillaan. Lisäksi, toimenpiteet tuovat hyvällä todennäköisyydellä lisäväriä hahmoihin, tarinaan ja hahmojen väliseen kanssakäymiseen.
  • Joo, kyllä jo ihan pelinjohtajan uran alkuvaiheilla tuli huomattua että vaikka dunsku on suljettu paikka, niin kyllä pelaajat aina keksivät jotain odottamatonta. Kaikkeen ei voi varautua, joten on hyvä että itsellä on tarpeeksi vahva kuva siitä miten maailma toimii. Tosin one-offeissa se ei ole niin kriittistä. Kun ei jatketa samasta voi tapahtua tosi outojakin ja maailma saa "mennä rikki".
  • Itte pelinjohtajana yleensä diggaan vetää nimenomaan one-shotteja, jossa pelaajille heitetään jokin pähkin purtavaksi, ja sitten pelinjohtaja sits back and relaxes and watches the drama unfold. Vaatii toki aika aktiivisia pelaajia, mutta tuontyyppiset pelit ovat myös pitkälti selllaisia, mitä itse tykkään pelata. Eli pelautan sellaisia pelejä joita itse haluaisin pelata? Noh, eiköhän kaikki...

    Toki välillä vedän huomattavasti käsikirjoitetumpaa settiä, kuten esim. Murhakukot, yleensä aina kuitenkin silleen, että oon laittanut ylös muutamia key eventtejä, jotka tulevat tapahtumaan, ja joihin pelaajien on pakko jollakin tapaa reagoida, ja loput on pitkälti vapaata pelikenttää hahmojen pelaamiselle ja pelaajien omille juonille plus tietty pelaajien törkkimistä oikeaan suuntaan.
  • Työpajan voisu ajoittaa päästäisleirin lauantaipäivälle ennen illan ropeja. Kaikki kiinnostuneet voivat silloin pakkautua pääsaliin niin keskustellan siellä. Osallistuvat pelinjohtajakonkarit voisivat vähän miettiä valmiiksi mistä aspekteista aikovat puhua, mutta pidetään tilaisuus varmaan enemmän keskutelevana.
Sign In or Register to comment.