Difference between revisions of "Hyrnen huone (Tulen ja Jään Laulu)"
| Line 422: | Line 422: | ||
<br> | <br> | ||
{{Rambtonin Sukupuu}} | {{Rambtonin Sukupuu}} | ||
| + | <br> | ||
| + | <br> | ||
| + | [[#top|Sivun alkuun]] | ||
| + | <br> | ||
| + | |||
| + | = Kultahirvaan Huone = | ||
| + | |||
| + | {{Armeija | ||
| + | | nimi = {{Kultahirvaan huone}} | ||
| + | | kuva = [[File:Sylvie_vaakuna.png|center]] | ||
| + | | vasalliherra = {{Hyrnen Huone}} | ||
| + | | linnoitukset = ''Hirvaantorni'' (Tower) | ||
| + | | ratsuväki = | ||
| + | | jalkaväki = ''100 jalkaväen miestä'' (Green Raiders) | ||
| + | | vasallit = | ||
| + | | laivasto = ''10 sotavenettä'' (Elite Warship, Green Warship) | ||
| + | }} | ||
| + | |||
| + | ''Vaakuna: Punainen hirvaanpää valkealla pohjalla kahden mustan pystypalkin välissä'' | ||
| + | |||
| + | ''"Me Valtaamme"'' | ||
| + | |||
| + | == Yleistä == | ||
<br> | <br> | ||
<br> | <br> | ||
[[#top|Sivun alkuun]] | [[#top|Sivun alkuun]] | ||
<br> | <br> | ||
Revision as of 06:20, 21 June 2015
Hyrnen historia
Vallananastajan Sota (282-283 AL)
Hyrnen suku
Hyrnen Huone
Vaakuna: Punainen ja hopeinen shakkilautaruudukku
"Soturien Veri ja Linnojen Kivi"
"Jotkut sanovat, että he eivät luota ihmisiin joilla on salaisuuksia. Se on typerää. Kaikilla on salaisuuksia. Minä luotan ihmisiin salaisuuksien takia tai niistä huolimatta. Jos salaisuus on tärkeä henkilölle, voin luottaa siihen, että hän tekee mitä hänen tarvitsee tehdä pitääkseen sen salaisuutena. Jos taas salaisuudet eivät ole niin tärkeitä, voin luottaa häneen salaisuuksista huolimatta. Tärkeintä on, että ne eivät pysy salaisuuksina minulta..." ~Lordi Ethan Hyrne
Yleistä
Hyrnen huone on vanha suku ja yksi Suurtarhan Tyrellin huoneen alaisten sukujen vasalleista. Huoneen historiaa värittävät lukuisat sodat ja petokset, jotka heijastuvat suvun toimintaan tietynlaisena varovaisuutena ja sotilaallisen voiman arvostamisena. Viisitoista vuotta sitten käydyssä vallan-anastajan sodassa Hyrnen huone soti kuningas Aerys Targaryenin puolella Tyrellin joukoissa ja osallistui muun muassa Myrskynpään piiritykseen. Hyrnen huoneeseen kuuluu lordi Ethan Hyrnen ja hänen vaimonsa lisäksi perillinen, Lawrence Hyrne perheineen, sekä tämän nuorempi sisko Mya, joka on naimaton. Hyrnen huoneen naapureita ovat Lugusin, Dannettin, Manningin ja Harten huoneet. Näistä Hyrnen huone on ollut lähiaikoina kahakoissa Dannettin huoneen kanssa. Lordi Ethan Hyrnen nuorempi veli Torrhen kuoli salamurhaajan surmaamana alle vuosi sitten. Dannettin suvun epäillään olleen hyökkäyksen takana. Torrhenin nuori vaimo, Nymeria, jäi leskeksi ilman jälkeläisiä.
Hyrnen huoneen maat sijaitsevat pienehkön järven rannalla. Pääosa maasta on rehevää viljelysmaata, jossa on viljelty omenoita, viinirypäleitä ja viljaa satojen vuosien ajan. Suuria asutuskeskuksia alueella ei ole, mutta pieniä tusinan talon kyliä löytyy lähes joka kukkulan takaa. Viljavien peltojen ja hedelmätarhojen keskeltä nousevat näkyville vanhan linnan rauniot, joita ei koskaan rakennettu uudelleen vihollisten poltettua sen satakunta vuotta sitten. Raunioiden luoteispuolella on lehtimetsä, jossa sijaitsee suvun ikivanha metsästysmaja. Valitettavasti metsäalueille on pesiytynyt useita valapattojen ja lainsuojattomien ryhmiä, jotka aika-ajoin ryöstävät kulkijoita. Hyrnen uusi linna on rakennettu järven rannalla olevan niemen kärkeen ja sitä ympäröi vesi ja vallihauta joka suunnalta. Järven rannalla, näköetäisyyden päässä linnasta, sijaitsee lukuisia kalastajakyliä. Suvun mailla toimii alueen kuuluisa viinurien kilta, joka valmistaa ja kauppaa yksinoikeudella makeita suurtarhan kesäviinejä ja vahvempia väkiviinejä laajalla alueella.
Hyrnen huoneen sotilaallinen mahti koostuu noin kahdesta kymmenestä ritarista, jotka muodostavat huoneen henkivartiokaartin, kolmesta sadasta miehestä varusväkeä, jalkaväkeä ja jousimiehiä, sekä noin kahdesta kymmenestä vapaaratsastajasta, jotka on koottu ritarisukujen nuorista pojista erityisesti maantie- ja jokirosvoja jahtaamaan.
Pitkäjärven linna on Hyrnen suvulle pitkään kuulunut linnake, joka on rakennettu kiviselle niemelle Pitkäjärven itärannalle. Linna muodostuu esilinnasta, joka on käytännössä niemen poikki etelä-pohjois suunnassa rakennettu kivinen sakaramuuri, joka rajoittuu idässä niemen poikki kaivettuu vallihautaan ja yhtyy etelässä kartanon seiniin. Kartanon länsiseinä alapuolelta alkaa suoraan jyrkkä kivikko, joka putoaa järveen. Luoteispuolella kartanon ja järven väliin jää pieni veneranta, jonne pääsee luoteispuolella olevasta pikkuportista. Esilinnan sisäpuolisella linnan pienellä pihalla on sepän paja ja joukko talleja. Kukkulalle rakennetussa kivisessä kartanontornissa sijaitsevat Hyrnen huoneen aatelisten asuin ja edustustilat, sekä suurin osa linnan varastoista.
Kartanontorni on rakenteeltaan ristinmuotoinen ja sama pohjapiirros toistuu kaikissa kolmessa pääkerroksessa. Pääovi aukeaa pohjoiseen ja pääoven tasan alapuolella sijaitsevat kellarit, joista löytyy varastotiloja, sekä pieni järveen johtava tunneli, josta voidaan ottaa vettä suoraan kartanontornin sisälle. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat linnanherran, Lordi Hyrnen, omat tilat ja Yläsaliksi kutsuttu linnansali, jossa järjestetään pienempiä ja yksityisempiä vastaanottoja, sotaneuvotteluita ja muita yksityisempiä tilaisuuksia. Ensimmäisessä kerroksessa on pääosin ritareiden tiloja, sekä Alasali, jossa julkiset juhlatilaisuudet ja vastaanotot järjestetään. Porraskuiluja on kaksi: Koillisessa kulmassa olevat Pääportaat ja lounaiskulmassa olevat Eteläportaat. Eteläportaista on suora reitti keittiöstä toisen ja kolmannen kerokseen isoihin asuintiloihin ja sitä käyttävät lähinnä Hyrnen perheen henkilökohtaiset palvelijat. Pohjoisportaita käytetään muuhun liikenteeseen kerrosten välillä. Kartanontornin katolle, sakaroiden väleihin on rakennettu puinen neljäs kerros, joka koostuu neljästä erillisestä pienestä puutornista katolla.
Vuonna 299 AL lordi Hyrnestä tehtiin myös Nuoliojan lordi kuninkaalliseslla käskyllä ja kiitoksena Hyrnen joukkojen osallistumisesta Mustavirran ja Hämärälaakson taisteluihin. Nuoliojan kartano päätyi Hyrnen suvun haltuun vuonna 300 AL Dannettien kapinan kukistamisen jälkeen. Nuoliojan kartano on suuri, neliömäinen kartano, joka on rakennettu vallihaudan rajaaman kukkulan päälle. Esilinnaa ei ole ja linnan piha on pieni, mutta muurit on rakennettu poikkeuksellisen korkeiksi ja ampuma-aukoista on hyvä näkyvyys avoimille pelloille, jotka levittäytyvät leveän, mutapohjaisen vallihaudan toisella puolella. Vallihaudan vesi tulee pienestä, mutta virtaukseltaan voimakkaasta purosta ja edellisen kerran kun linnaa vastaan hyökättiin Vallananastajan sodan loppumelskeissä suurin osa piirittäjän tappioista syntyi heidän yrittäessään ylittää jyrkkäreunaista ja syvää vallihautaa. Lopulta Ethan Hyrne käski padota puron sen alajuoksulta, jonka seurauksena vallihauta tulvi penkereidensä yli ja lähiseudun pellot muuttuivat mutavelliksi. Vallihaudan jyrkistä penkereistä ei kuitenkaan ollut enää haittaa ja lopulta piiritystikkaat saatiin tuotua ponttonien avulla aivan kartanon muuriin kiinni.
Vuonna 300 AL Kissojen Sodan päätösvaiheessa lady Kultahirvas (Sylvie Harte) valtasi Punavirran kartanon yllätyshyökkäyksellä. Sodan päättyessä Lugusten suvulta riistettiin kaikki Punavirran ja Crastorintornin maat ja Punavirta maineen päätyi Hyrnen suvun hallintaan. Sodan jälkeen lordi Ethan Hyrne otti Punavirran sukunsa maiden yhteiseksi hallintopaikaksi, joskin talven tullessa sotien aikana ränsistynyt kartano jäi vähäisemmälle käytölle monien suosiessa edelleen Pitkäjräven kartanoa tapaamisten ja juhlallisuuksien pitopaikaksi.
Harmaakiven tila
Myyränkylästä pohjoiseen, keskellä metssää sijaitseva tila oli Hyrnen suvun kesäkartano silloin, kun Hyrnen suku asutti Linnamäen Kartanon ja Pitkäjärven Kartano oli pelkkä vartiotorni. Linnamäen Kartanon tuhouduttua sodissa ja suvun siirryttyä Pitkäjärven Kartanon suojiin tila menetti vähitellen merkityksensä ja sitä ympäröivät puutarhat metsittyivät. Tilan päärakennus on aikoinaan rakennettu paksusta kivestä ja vaikka perustukset ovatkin ajan myötä vajonneet ja rakennusta on korjailtu hirsillä on se edelleen asumiskelpoinen. Nykyisin sitä käytetään lähinnä suvun metsästysmajana ja satunnaisena Rajakaartin partiotukikohtana.
Keihäspuron tila
Pitkäjärven pohjoispäässä sijaitseva tila on aina kuulunut Hyrnen vanhimmalle perilliselle. Nykyinen Lordi Hyrne asui siellä pitkään ja ehti saada siellä asuessaa kaikki kolme lastaan, ennenkuin hän siirsi perheensä pysyvästi Pitkäjärven Kartanolle. Sen jälkeen tila ehti kuulua Torrhen Hyrnelle ja hän meni jopa naimisiin siellä. Nykyisin tila kuuluu Ser Lawrence Hyrnelle, mutta se on ollut pitkään tilanhoitajien vastuulla Ser Lawrencen asuessa perheineen Pitkäjärven Kartanolla. Tästä huolimatta Keihäspuron tila on yksi alueen viljavimpia tiloja jonka tukevasti rakennetut kiviseinät ja päärakennuksen yhteydessä oleva kivitorni muistuttavat sen pitkäaikaisesta historiasta ja merkityksestä suvulle.
Armeija
Yhdessä vasallishuoneidensa Rambtonien ja Linnamäen Manwoodyn kanssa Hyrnet kykenevät kutsumaan aseisiin jopa 100 ratsumiestä ja 700 jalkaväkimiestä, tehden heistä yhdessä Rykkerien ja näiden vasallien kanssa alueen kaksi sotilaallisesti voimakkainta sukua.
Huoneen Kaarti
Hyrnen Huoneen Kaarti on yksi alueen tunnetuimpia sotilasyksiköitä, jonka perinteet juontavat juurensa satojen vuosien taakse. Se on kahdestakymmenestä Hyrnen huoneen alaisuudessa palvelevasta ritarista koostuva osasto, joka toimii Hyrnen huoneen henkivartiokaartina, lähimpinä virkamiehinä, sekä raskaana ratsuväkenä. Jokainen kaartilainen on koulutettu ritariksi lapsesta pitäen ja viettänyt käytännössä koko ikänsä Hyrnen huoneen palveluksessa aseellisia taitoja harjoittaen. Hyrnen huoneen kaartin komentajana toimii perinteisesti Hyrnen lordin vanhin poika. Rauhallisinakin aikoina linnassa on aina paikalla neljästä kuuteen kaartilaista, jotka seisovat vartiossa Hyrnen lordin rinnalla ja toimivat samalla linnan varusväen vartiopäälliköinä.
Kuninkaiden Sodassa Hyrnen kaarti osallistui lukuisiin taisteluihin Ser Lawrence Hyrnen johdolla, selviten sodasta hyvin pienin tappioin ja keräten runsaasti kunniaa ja sotasaalista. Kaarti otti kaikkien taisteluiden aikana moninkertaisesta oman määränsä verran ritareita vangiksi ja sai vankien hevosten ja varusteiden lisäksi lunastettua vangeistaan yhteensä tuhansien kultalohinkäärmeiden lunnaat. Vaikka muutamat Hyrnen kaartin ritareista jäivätkin kentälle, niin monet heistä palasivat sodasta rikkaina miehinä.
Linnan varusväki
Linnan varusväki on yhteensa sadan miehen vahvuinen vartiosto, josta palveluksessa kerralla on 12 miestä. Nämä kaksitoista miestä vastaavat Pitkäjärven linnan muurien ja porttien vartioinnista kolmeen vahtivuoroon jaettuna. Varusväen miehet ja heidän perheensä asuvat kaikki alle päivän matkan päässä Hyrnen linnasta, joten sodan uhan ollessa ilmassa heidät voidaan kutsua kokoon hyvinkin nopeasti. Monet varusväen miehet ovat entisiä rastaita ja vaikka he ovatkin siten hiukan vanhempaa väkeä on heillä yleensä tuoda palvelukseen elämänkokemuksen lisäksi kypärä, rengashaarniska ja hyvä keihäs.
Hyrnen Rastaat
Hyrnen huoneen maaseudulta värvättyä jalkaväkeä, sekä heidän leiriseuralaisia kutsutaan yleisesti rastaiksi. Nimitys on vanha ja juontaa juurensa siihen, että sota-aikana heidän on tapana nukkua peltoja reunustavissa pensasaidoissa. Tämä erikoislaatuinen majoittuminen marssilla puolestaan johtuu siitä, että noin puolet rastaista on jousimiehiä, jotka ovat tottuneet metsästämään lintuja ja jäniksiä Hyrnen itäisillä metsämailla. Vaikka korkeintaan kevyesti panssaroidut rastaat eivät herätäkään taistelukentällä samanlaista pelkoa, kuin Hyrnen Kaartin päästä jalkoihin asti panssaroidut raskaat ritarit valtavine sotahevosineen, niin pensasaitaan ryhmittynyttä keihäs ja jousimiesten osastoa on vaikea ajaa pakoon asemistaan edes ratsuväen avulla.
Jalkaväen keihäs- tai jousimiehenä palveleva rastas on sitoutunut 45 vuorokauden aseelliseen palvelukseen vuodessa, jota voidaan jatkaa 45 vuorokautta palkallisena. Yleensä rastaat palvelevat tästä ajasta vuosittain 12 vuorokautta harjoituksissa joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina, sekä noin 30 päivää erilaisissa partio- ja vartiotehtävissä rajakaartilaisten johtamina. Vakituiset leiriseuralaiset ja jalkaväen miesten perheet eivät ole sidottuja säädettyyn palvelusaikaan, mutta käytännössä rajakaartilaiset ja heitä seuraava jalkaväki on tottuneet luottamaan heidän apuunsa partiomatkoilla majoituksen, hevosten rehun tai vaikka iltapalan suhteen.
Hopeasodan ja Kissojen Sodan aikana Hyrnen rastaiden jousimiehistä kouliutui hyvin kokenut ja poikkeuksellisen tehokas yksikkö.
Henkilöitä
Ser Appleton
Ser Bailey
Ser Brightflame
Ser Fyrd
Ser Greystone
Ser Langward
Ser Molehill
Ser Motte
Ser Rollingsford
Ser Roslen
Ser Scuttage
Ser Spearbrooke
Ser Winegate
Lordi Ethan Hyrne- Hyrnen suvun päämies ja Torrhen Nuoremman, Lawrencen, sekä Myan isä on vanha ja hiljainen sotaveteraani, joka on nykyisin keskittynyt tilustensa hoitamiseen ja metsästykseen.
Lady Nymeria Hyrne - Edesmenneen perillisen Torrhen Hyrnen nuori leskivaimo. Korppien kouluttaja. Huhun mukaan Ethan valitsi vaimon pikkuveljelleen uskoen Nymeria -nimen tuovan sotamenestystä sukuun. Meni uusiin naimisiin Lordi Ethan Hyrnen kanssa vuonna 298 AL.
Kaksospojat - Lordi Ethan Hyrnen ja Nymerian esikoisena vuonna 299 AL syntyneet kaksospojat.
Lady Barbrey Hyrne - Omaa sukua Uusitynnyrin Fossoway. Torrhen Nuoremman, Lawrencen ja Myan äiti, jolla oli taipumusta hössöttää. Menehtyi pitkän sairauden päätteeksi vuoden 297 AL loppupuolella.
Torrhen Hyrne (vanhempi) - Lordi Ethan Hyrnen pikkuveli, joka toimi läänityksen sheriffinä ja rajakaartin komentajana kunnes kuoli vuonna 295 AL Dannettien rosvoritareita vastaan käydyssä Patosodaksi kutsutussa taistelussa.
Lady Ella Harte - Lordi Gerard Harten vaimo ja Sylvia Manningin ja Eilene Harten äiti. Lordi Ethan Hyrnen pikkusisko.
Torrhen Hyrne (nuorempi) - Lordi Ethanin Hyrnen vanhin poika, joka tapettiin vuonna 296 AL kestikievarin pihamaalle palkkamiekan toimesta nuoren vaimonsa Nymeria katsellessa vierestä. Salamurhan epäillään olleen Dannettien järjestämä.
Ser Lawrence Hyrne - Nykyinen perillinen. Naimisissa Rollinsfordin Falysen kanssa. Osallistui Myrskynpään piiritykseen Rambtonien aseenkantajana.
Falyse Hyrne - Omaa sukua Rollingsford. Käytännönläheinen ja terävä-älyinen nuori nainen, jossa näkyy selvästi Rollingsfordin kievarinpitäjien veri.
Deanna Hyrne - Vuonna 292 AL syntynyt tyttö. Ser Lawrencen ja Falysen vanhin lapsi.
Ethan Hyrne - Vuonna 293 AL syntynyt poika. Ser Lawrencen ja Falysen toiseksi vanhin lapsi.
Rhaena Hyrne - Vuonna 298 AL syntynyt tyttö. Ser Lawrencen ja Falysen nuorin lapsi.
Lady Mya Manwoody - Omaa sukua Hyrne. Lordin Ethan Hyrnen ujo ja kirjoihin uppoutunut tytär, jonka naimamahdollisuuksista Lady Barbrey Hyrne on usein kantanut huolta. Naimisissa Linnamäen lordi Manwoodyn kanssa.
Alanna Roslen - Torrhen Vanhemman tytär. Naimisissa Kaviopolun tilanhoitajan kanssa.
Ondrew Hyrne - Torrhen Vanhemman poika. Aseenkantajana Rambtonin Huoneessa.
Jonelle Hyrne- Torrhen Vanhemman tytär. Vaatimaton sekä ulkonäön, että luonteen puolesta.
Ser Rudolphus Appleton - Hyrnen suvun pitkäaikainen luottoritari ja Pitkäjärven kartanon linnanvouti.
Bella Appleton - Lordi Ethan Hyrnen sisar ja Ser Rudolphus Appletonin vaimo.
Donella Appleton - Ser Rudolphuksen tytär ja Ser Ramsay Roselin tuore vaimo.
Ser Bowen Langward - Hyrnen Kaartin nuorin ritari, joka lyötiin ritariksi poikkeuksellisen nuorena urhoollisuutensa vuoksi. On ehtinyt osallistua Patosotaan, sekä Hopeasodassa Pikkupuron taisteluun, Pitkäjärven toisen piirityksen murtamiseen ja Kavioturman taisteluun. Kavioturman taisteulussa otti vangiksi kuuluisan Dannettin ritarin mutta menetti hevosensa.
Ser Jasen Rollingsford - Falyse Hyrnen nuorempi serkku. Vaaleahiuksinen ja hymyilevä vaeltava miekkamies. Kuuluisa taidoistaan miekan ja peitsen käsittelyssä, sekä kyvyistään selättää piikatyttöjä.
Lady Wyna Rollingsford, "Lady Keltasukka" - Rykkerin sodissa orvoksi jäänyt käsityöläisperheen tyttö. Omaa sukua Vasama, vasamantekijänä ja Mustan Komppanian varusmestarina palvelleen setänsä mukaan. Setänsä saatua surmansa Wyna jatkoi tämän työtä Mustassa Komppaniassa, kunnes päätyi Kypäräkiven piirityksen aikana ensin Ser Jasenin rakastajattareksi ja myöhemmin tämän vaimoksi. Nimitys "Keltasukka" oli aikaisemmin pilkkanimi, jonka Kypäräkiven palveluskunta keksi Ser Jasenin teetettyä Wynalle pitkät lahkeet erään vangiksi ottamansa ritarin keltaisesta asepaidasta. Häiden jälkeen nimitys muuttui hiukan, kun palveluskunnalle tehtiin selväksi, että heidän on paras puhutella Wynaa arvonsa mukaisesti.
Ser Ramsay Roslen - Suurtarhasta vastikään Roslenin perintötilalle palannut ritari.
Jonah/Jhenna Rambton (ent. Myrsky) - Ser Lawrence Hyrnen nuori aseenkantaja. Syntynyt arviolta ~282 AL. Entinen tallipoika, joka pääsi nykyiseen asemaansa vaikutettuaan osaltaan siihen, että Torrhenin salamurhaaja ei päässyt pakoon. Rambtonin suvun äpärätyttö, jonka äpäryys poistettiin kuninkaan pienen neuvoston päätöksellä vuonna 299 AL.
Ned Keto - Ser Morienin edesmennyt aseenkantaja, joka kuoli rosvoritari Andersin väijytyksessä myrskyisellä tiellä. Hänen viimeiset sanansa jäivät Ser Morienin mieleen: "Ser, oletteko varma, että se on hyvä idea?"
Robert Fossoway - Ser Bowenin nuori aseenkantaja.
Delena Rollingsford - Falysen nuorempi serkkutyttö ja kamarineiti.
Rhea Caron - Nymerian kamarineiti.
Rahvasta
Tanor - Kiertävä septoni.
Alys Pikkupuro - Pikkupuron pakokolainen. Tornin piikatyttö ja Dannettien vakooja, joka juoni Falysen raskauden keskeyttämiseksi ja Hewettien joukkojen päästämiseksi linnaan Hopeasodassa. Pakeni Pitkäjärveltä Glarus Ptekin kuoleman jälkeen, mutta jäi myöhemmin kiinni ja teloitettiin.
Adam Sepänpoika - Irtolainen Pikkupurosta, joka varasti piirakan ja pakeni Hyrnen maiden läpi.
Bowen Tynnyrintekijä - Rajakaartilainen.
"Puukko-Bella" - Rastaiden leiriemäntä.
"Korpraali Benfred" - Pikkupuron kuningas.
Myri - Pikkupuron piikatyttö.
Braja - Irtolaisvaimo Pikkupurosta.
Morys - Pikkupuron nostoväen veteraani. Mies joka tappoi lordi Alfric Dannettin.
Thomnas - Pikkupuron nostoväen vähemmän veteraani. Mies, joka mokasi mahdollisuutensa tappaa lordi Alfric Dannett.
Glarus Ptek - Braavosilainen mausteviinikauppias, joka myrkytettiin Pitkäjärven vankityrmässä Kissojen Sodan aikana.
Jumalten Mysteeri (Näyttelijäseurue)
"Puukäsi-Peter" - Seurueen ainoa lukutaitoinen ja siten myös näytelmien ohjaaja.
"Karhu-Korrik" - Isokokoinen, joskin älykäs.
"Rosvo-Robert" - Lipevä ja epärehellinen.
"Lutka-Lyanna" - Vastanäyttelijä.
Linnamäen Manwoodyn Huone
| |||||||||||||
Vaakuna: Hopeinen pääkallo alhaalta ylöspäin viistosti jaetulla musta-punaisella taustalla
Yleistä
Linnamäki ja sitä ympäröivä alue luvattiin Lordi Ethan Hyrnen toimesta läänittää Ser Morien Manwoodylle vuonna 298 sillä ehdolla, että Ser Morien rakentaa kartanonsa vanhalle Linnamäelle, joss aikaisemmin olivat vain vanhan linnan rauniot. Läänitykseen kuuluvat Linnamäkeä välittömästi ympäröivät maa-alueet, mukaan lukien vuoden 298 alussa maantierosvojen polttama vanha majatalo, Ketunkorven kylän eteläpuolella oleva viinitila, sekä Pitkäjärven kylässä sijaitseva Sheriffin virkatila.
Toistaiseksi tulevan kartanon rakennuspaikka on kartoitettu ja ensimmäiset rakennuspiirrustukset on piirtänyt Dornelainen rakennusmestari Gilbert. Pohjoispuolen metsässä aloitettu laajat hakkuut rakennustyömaan tarvitsemien puutarvikkeiden saamiseksi on saatu päätökseen, pääosa mäen alueesta on tarvittavin osin raivattu ja kartanontornin rakentaminen on aloitettu.
Kaviopolun tila
Kaviopolun tila on Pitkäjärven kylän itäpuolella sijaitseva Sheriffin virkatila. Tilan päärakennus on hirrestä rakennettu, eikä juuri ison maatilan päärakennusta kummempi. Kaviopolun yhteydessä olevat laidunniityt ja hevoshaat ovat kuitenkin merkittävä tulonlähde tilalle.
Ketunkulman tila
Vastikään Ketunkorven eteläpuolelle raivattu viinitila. Tilan päärakennus on vastikään pystytetty hirsitalo, jota ympäröi joukko pienempiä ulkorakennuksia. Rakennusten ympärille levittäytyvät laajat viiniviljelmät. Tilan palvelusväestä pääosa koostuu Pikkupuron ja Majatalolan pakolaisista.
Kissalinnan majatalo on Jeyne Sinikissan ylläpitämä linnoitettu majatalo, joka rakennettiin Majatalolan kylän tuhotun majatalon tilalle. Majatalo itsessään on vapaa verotuksesta, mutta Linnamäen kartano kerää tietullia kaikilta majatalon muurien suojissa yöpyviltä pää- ja pyöräluvun mukaan. Tietullin keruuta varten paikalla on Linnamäen tullivouti, mutta käytännössä tullin keräämisestä ja alueen vartioinnista huolehtivat Kissalinnan omat asemiehet, jotka ovat Kissojen Sodan aikana Manningien mailta paenneita ritareita ja asemiehiä.
Armeija
Rajakaarti
Hyrnen rajakaarti on perinteisesti Hyrnen huoneen sherifin johdossa toimiva kahdenkymmenen vapaaratsastajan osasto, joka vastaa rauhan aikana järjestyksenpidosta Hyrnen mailla. Salametsästäjien ja maantierosvojen jäljittäminen on erityisesti heidän vastuullaan. Rajakaartilaiset ovat virallisesti palveluksessa 90 vuorokautta vuodesta ja heille maksetaan pientä palkkaa tältä ajalta. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että minä tahansa hetkenä neljästä kuuteen rajakaartilaisten on partioimatkalla tai erikseen käsketyllä tehtävällä muiden ollessa pitämässä järjestystä kotikylissään, joista heidät voidaan kutsua avuksi hyvinkin nopeasti. Partiomatkoillaan rajakaartilaiset liikkuvat yksin, pareittain tai useamman "Hyrnen rastaan" avustamina. Sodan aikana rajakaartilaiset toimivat marssirivistön edessä tiedustelijoina tai jalkaväen tukena. Periaatteessa rajakaartilaisen tärkeimmät työvälineet ovat hyvä ratsuhevonen, miekka tai keihäs ja hyvät silmät, mutta monet ovat varustautuneet lisäksi jousella ja rautapaidalla. Vastuu rajakaartin ylläpitämisestä siirtyi Linnamäen läänityksen myötä Ser Morien Manwoodylle.
Rajakaarti koki ratkaisevan tappion vuoden 300 AL ensimmäisen viikon aikana lähdettyään selvittämään Myyränkylän maalaiskapinaa. Rakkametsän sekavassa taistelussa kaarti menetti lähes kaikki hevosensa, sekä puolet miesvahvuudestaan kuolleina ja haavoittuneina.
Linnamäen Ratsuväki
Tämä viidestä ritarista ja kymmenestä ratsutilallisesta koostuva raskaan ratsuväen osasto koottiin Hyrnen kaartin tueksi Kaunasillalle. Nopeasti koottu osasto oli Kuninkaan Sotaan lähtiessään koulutustasoltaan heikko ja varustukseltaan puutteellinen. Toimiessaan yhdessä kokeneiden Hyrnen kaartin ja Päsiikiven peitsien kanssa Ser Lawrencen johdossa Linnamäen ratsuväestä kouliutui kuitenkin sodan aikana hyvinkin ammattitaitoinen ja kokenut yksikkö.
Linnamäen Rastaat
Linnamäen Rastaat on värvätty Ketunkorven kylän eteläpuolen mailta ja monet heistä palvelivat jousimiehinä Hyrnen Rastaissa. Valitettavasti viimeisimmissä taisteluissa merkittävä osa vanhoista Hopeasodan ja Kissojen Sodan veteraaneista on kaatunut tai joutunut vetäytymään eläkkeelle pysyvien vammojen rampauttamina ja suurin osa Rastaista on nuoria ja kokemattomia miehiä. Nuorimmilla miehillä on aseistuksena vain pitkäjousi ja väkipuukko tai kirves, mutta Hopeasodasta palanneilla saattaa olla sotasaaliina tuotuja rengas- ja ketjuhaarniskoja ja parempia aseita.
Linnamäen Varusväki
Linnamäen varusväki on kevyesti aseistettua jalkaväkeä, joka palvelee Linnamäen rakennustyömaalla työapuna ja toimii samalla myös rakennustyömaan varusväkenä ja vartio-osastona. Suurin osa on vastikään värvättyjä, mutta joukossa on myös muutamia Hopeasodan veteraaneja. Aseistus on sekalaista Hopeasodan sotasaalista ja metsästysaseita, kuten keihäitä, varstoja, piikkinuijia ja halkokirveitä.
Henkilöitä
Ser Fess
Ser Huntshome
Ser Kenttä
Ser Kettukoto
Ser Pitkäjärvi
Ser Ridder
Ser Southdyke
Ser Talltree
Ser Väki
Lordi Morien Manwoody - Edesmenneen Torrhen Vanhemman entinen aseenkantaja ja ritari, joka otti sheriffin ja rajakaartin komentajan tehtävät hoitaakseen Torrhen Vanhemman kuoltua. Alunperin kotoisin Dornen rajalta ja kuuluisa valtavasta kahdenkäden kirveestään. Saavutti mainetta prinssi Joffreyn nimipäivän turnajaisissa. Nimitetty Linnamäen lordiksi.
Lady Mya Manwoody - Omaa sukua Hyrne. Lordin Ethan Hyrnen ujo ja kirjoihin uppoutunut tytär, jonka naimamahdollisuuksista Lady Barbrey Hyrne on usein kantanut huolta. Naimisissa Linnamäen lordi Manwoodyn kanssa.
Duncan Roslen - Kaviopolun tilanhoitaja.
Alanna Roslen - Torrhen Vanhemman tytär. Naimisissa Kaviopolun tilanhoitajan kanssa.
Willam Rollingsford - Lordi Morien Manwoodyn nuori aseenkantaja.
Falia Spearbrooke - Lady Mya Manwoodyn uusi kamarineiti.
Ser Erryk Pitkäjärvi - Entinen rajakaartilainen Erryk Joki. Johti kartanon puolustusta Hopeasodan aikana Pitkäjärven toisessa piirityksessa ja surmasi yksitoista vihollista johtaessaan Sinikissojen taistelua Pitkäjärven Kartanon ulkomuureilla. Lyötiin ritariksi poikkeuksellisen nuorena piirityksen aikana osoittamansa neuvokkuuden takia. Linnamäen vouti, joka kaatui Hirvasyön taistelussa.
Ser Ruben Huntshome - Metsästä Linnamäelle ilmestynyt muinaisen pakolaisperheen nuori ritari. Linnamäen vastanimitetty porttimestari.
Ser Gerion Kenttä - Lordi Manwoodyn häiden jälkeisissä kotiipaluujuhlan turnajaisissa vuonna 299 AL ritariksi lyöty rajakaartilainen.
Ser Cleos Kettukoto - Lordi Manwoodyn häiden jälkeisissä kotiipaluujuhlan turnajaisissa vuonna 299 AL ritariksi lyöty ratsutilallinen.
Ser Walder Väki - Lordi Manwoodyn häiden jälkeisissä kotiipaluujuhlan turnajaisissa vuonna 299 AL ritariksi lyöty rajakaartilainen.
Gilbert Rhoynar - Dornelainen rakennusmestari, joka johtaa Linnamäen rakennustöitä.
Loreza Ridder - Ridderin ritarisuvun nuori tytär. Rakennusmestari Gilbert Rhoynarin vaimo.
Rahvasta
Ethan Hirttäjä - Rajakaartilainen Ketunkorven kylästä. Vangitsi rosvoritari Ser Anderin. Osallistui Hopeasodassa Lossirannan ja Kavioturman taisteluihin.
Rhaegar Hunajapoika - Jousimies Ketunkorven kylästä. Osallistui Hopeasodassa Pikkupuron taisteluun.
Carric Hunajapoika - Jousimies Ketunkorven kylästä. Osallistui Hopeasodassa, Pikkupuron Lossirannan ja Kavioturman taisteluihin.
Loren - Rastas Ketunkorven kylästä. Osallistui Hopeasodassa Lossirannan ja Kavioturman taisteluihin.
Zahn - Rastas Ketunkorven kylästä. Osallistui Hopeasodassa Pikkupuron ja Lossirannan taisteluihin.
Lysa - Majatalolan pakolainen. Leiriseuralainen. Nykyisin Linnamäellä piikana.
Ninni - Majatalolan pakolainen. Liriseuralainen ja Lysan piika. Oli myös vuoden verran Hirvasharjanteella piikana, jossa osallistui Hirvashallin kaappaamiseen takaisin Manningeille.
Edarra - Pikkupuron pakolainen. Torppari ja paikallisopas, jonka Dannettien joukot murhasivat Hopeasodan aikana.
Jeyne Sinikissa - Lysan isosisko. Veteraani leiriseuralainen. Kissalinnan Majatalonpitäjä.
Jonothor Linnamäki - Linnamäen kartanonkersantti ja virkaatekevä tallimestari.
Alys ja Anya - Kaksoissisaret, jotka toimivat Linnamäen kartanon kyökkipiikoina.
Beren - Hunajakillan vastavalittu kiltamestari.
Sivun alkuun
Rambtonin Huone
| |||||||||||||
Vaakuna: Hopeinen pässi punaisella pohjalla
"Metsän Vahvimmat Sarvet"
Yleistä
Rambtonin huoneen historia on ikivanhaa ja ulottuu Andalien maahansaapumisen aikoihin ja heidän vaaleat hiuksensa ja ihonsa todistaa vahvasti Andaliveren vaikutuksesta suvussa. Rambtonien maat ovat Suurtarhan ja Myrskynpään rajoilla metsäisillä kukkuloilla. Maat eivät ole niin hedelmällisiä kuin jokien varsilla, eivätkä sadot niin runsaita kuin etelämpänä, mutta Rambtonien mailta löytyy runsaasti lampaille sopivia metsäniittyjä, joiden ansiosta Rambtonien mailla tuotetaan runsaasti villaa. Rambtoneilla on rajamaan asukkaina pitkä ja runsas sotahistoria niin Myrskynpään, kuin Dornenkin sukuja vastaan.
Vallananastajan sodan aikana Rambtonit joutuivat etulinjaan koska heidän maansa sijaitsivat Myrskynpään ja Suurtarhan rajoilla. Rambtonit osallistuivatkin Myrskynpään piiritykseen ja saavuttivat myös jonkinlaista mainetta. He olivatkin ainoa Siiderkartanon alaisista suvuista, jonka voidaan katsoa menestyneen sodassa. Rambtonit ovat nykyisin liittoutuneet Hyrnen kanssa avioliiton kautta.
Rambtonien ainoa linnake, Pässikukkulan torni, on yksinäinen suuri torni, joka on rakennettu siten, että ainoa tie jyrkkärinteisen kukkulan huipulla sijaitsevaan kylään kulkee tornin läpi. Torni itsessään kestää piiritystä pitkään kellarissa olevan kaivon ja varastojen ansiosta, mutta sen suojaan mahtuu vain kourallinen varusväkeä. Pitkällisen piirityksen sattuessa itse Pässikukkulan kylä ei pysty ylläpitämään kovinkaan suurta ihmismäärää ja vaikka kylään hyökkääminen tornin ohi onkin lähes mahdotonta, niin kylän puiset rakennukset ovat silti alttiita tulinuolille.
Paimenklaanit
Rambtonien maiden väestö polveutuu muinaisista metsien paimenklaaneista ja jopa nykyisin suurimman osan väestöstä keskityttyä Pässikukkulan, Pässiharjanteen ja Nelisekorven kyläyhteisöihin on klaaneilla tärkeä merkitys päivittäisessä elämässä, kaupassa ja kyläpolitiikassa. Klaanijärjestelmän ytimessä ovat paikalliset taikauskot ja rituaalit, joita klaanien päälliköt kontrolloivat. Vaikka rituaalit ovatkin Seitsemän Uskoon mukautettuja uskotaan esimerkiksi, että monet erityisesti kaupankäyntiin, petojen metsästykseen ja sotaan liittyvät rituaalit vaativat nimenomaan klaanipäällikön, ei septonin, siunauksen.
Klaanipäälliköt kontrolloivat täten kylien kauppaa, mutta heillä on myöskin toinen merkitys: Kylien klaaniyhteisöissä aseiden kantamista ja käyttöä kontrolloivat muinaisen Marjakuusen, Peuran ja Rastaan mysteerikultin jäsenet, joiden tehtävänä on opettaa nuorille miehille metsästyksessä ja sodassa tarvittavia taitoja. Luonnollisesti klaanipäälliköt ovat mysteerien tuntijoita ja siten eräänlaisia "pappeja", mutta mysteerien opettajina toimii myös joukko "noitia", jotka ovat nuorena tehtävään valikoituneita naisia.
Noidat tunnistetaan murrosiässä siitä, että he eivät koskaan saa kuukautisia ja nämä tunnistetut "kohduttomat tytöt" lähetetään heti lähimetsiin noitien oppiin. Noitia ei ole monia, kerrallaan korkeintaan kymmenkunta, mutta he eivät voi siirtää tietouttaan jälkeläisilleen ja siten omia sitä omalle verilinjalleen. Toisaalta sama toimii myös toisin päin. Koska noitia on olemassa eivät mysteerit ole pelkästään klaanipäälliköiden ja heidän sukujensa perintöä, vaan aina välillä uusia perheitä nousee klaanipäälliköiden kilpailijoiksi opittuaan tarvittavat rituaalit noidilta.
Jokaisessa kylässä on joukko vaikutusvaltaisia klaaneja. Tällä hetkellä voimakkaimmat klaanit ovat Nelisenkorvessa Luupää, Turpahalkio, Nelisarvi, Musta Pässi ja Huopavarpu, Pässiharjanteella Kolmikallo, Kivivilla ja Oksakas, sekä Pässikukkulalla Kuusikulma, Punama, Veitsekäs, Kivillammas ja Mustaniittu.
Armeija
Pässikukkulan peitset
Pässikukkulan peitsiksi kutsutaan raskasta ratsuväkeä, joka toimii niin Rambtonien asevoimien kovana ytimenä, kuin myöskin heidän torninsa vartijoina. Noin puolet yhteensä neljästä kymmenestä kokeneesta rastumiehestä on valan vannoneita ritareita lopun ollessa vapaaratsastajia ja kersantteja. Jokainen Rambtonien peitsistä on kuitenkin varustettu raskaan ratsuväen tavoin ja he kykenevät taistelemaan tarvittaessa yhtenä neljänkymmennen ratsastajan joukkona tai kahtena erillisenä raskaan ratsuväen komppaniana. Pässikukkulan peitset tunnetaan kokeneina ja hyvin koulutettuina veteraaneina, jotka vetävät taistelussa vertoja hyvinkin Manningin Sinisille leijonille tai Dannettin Hopeahupuille.
Rambtonin rastaat
Rambtonien mailla ei ole samanlaista vapaamiehistä kootun jalkaväen perinnettä, kuin monien heidän naapurisukujensa mailla. Tämä johtuu osittain siitä, että heidän maillaan on suuria kyliä harvassa, eikä Pässikukkulan vaatimaton torni tarvitse suurta varusväkeä vartioikseen. Sen sijaan Rambtonit ovat perinteisesti maksaneet hyviä tapporahoja metsästäjille ja lammaspaimenille metsärosvojen ja susien metsästämisestä. Sodan aikana monet kokeneimmista metsästäjistä kulkevat Rambtonien marssirivistön mukana ryöstellen maaseutua ja häiriten vihollisen joukkoja. Rambtonin rastaiden nimi on perintöä Vallananastajan sodan ajoilta, jolloin Rambtonin ja Hyrnen jalkaväkimiehet taistelivat pitkään yhdessä Myrskynpään piirityksen aikana ja molempia ruvettiin kutsumaan samalla nimityksellä. Hyrnen rastaista Rambtonien jalkaväki eroaa siten, että he ovat tottuneet jahtaamaan susia ja ihmisiä jyrkkärinteisillä vuoristoniityillä ja kivikkoisissa metsissä ja ovat varustautuneet käsijousella tai lingolla, sekä tukevalla kartulla. Minkäänlaista taistelumuodostelmaa ei heistä saa aikaan, mutta tarvittaessa nämä rastaat ilmestyvät nopeasti paikalle, lähettävät nuoli ja kivikuuron vihollisen niskaan ja katoavat yhtä nopeasti. Kissojen Sodan aikaan Rhaenyra Rambton käytti huomattavasti omaisuutta varustaakseen jalkaväkimiehensä miekoin, keihäin ja panssaritakein.
Kun Rambtonin Rastaat kutsutaan aseisiin, järjestetään kussakin kylässä kylän mahtavimpien klaanien kokous, jossa klaanien päämiehet ja -naiset päättävät tulevasta sodasta. Rambtonien maiden paimenet eivät viljele suuria määriä maata, eikä heidän elantonsa ole sidottu peltoihin, vaan lampaisiin ja vuoriniittyihin. Edes alueen lordi ei yleensä kykene heitä sotatielle noin vain käskemään. Sen sijaan kun kutsu sotaan tulee on järjestettävä perinteinen aseisiinkutsu, jonka aikana kunkin kylän mahtimiehet tekevät yhdessä päätöksensä sodasta.
Perinteisesti kokous alkaa pässitappelulla, jossa kutakin klaania edustavat pässit tappelevat vedonlyöntihuutojen säestyksellä. Pässitappelun tuloksiin liittyy paljon taikauskoa ja voittajan uskotaan olevan hyvien enteiden suojelema kokouksen ajan ja jopa koko tulevalla sotaretkellä. Pässitappelun jälkeen kaikki osallistujat lahjoittavat yhden lampaan seuraavaan kisaan, jossa on tapana lyödä vetoa siitä missä järjestyksessä edellisen kisan voittanut pässi astuu lampaat. Jälleen tapahtumaan liittyy myös paljon taikauskoa ja enteiden tulkintaa. Kun kisat ovat ohi ja vedonlyönneissä hävityt ja voitetut lampaat on laskettu uusille omistajilleen alkaa päivän tärkein vaihe: Kunkin klaanin päämies pukee kasvoilleen klaaninsa rituaalimaskin ja päämiehet kokoontuvat teuraskivelle, jossa kisoissa heikoiten suoriutunut pässi teurastetaan.
Tämän jälkeen alkaa tiukka neuvottelu tulevasta sodasta. Kylän mahtimiehet sopivat keskenään siitä kuinka paljon miehiä ja lampaita kukin klaani on valmis sotaretkelle tuomaan, kuka toimii sotaretken ajan miesten päällikkönä, miten saalis jaetaan ja ennen kaikkea mitkä ovat sotajoukon tavoitteet. Rambtonin maiden klaanit eivät koskaan lähde sotaan ilman, että heille on siitä nähtävissä jotain hyvää: Uusia niittyjä, karjaa, ryöstösaalista tai jumalten suosiota. Hölmönä pidetään sitä miestä, joka ei teuraskivellä tingi omilleen parasta mahdollista sopimusta sodan ehdoista.
Henkilöitä
Lordi Gwayne Rambton - Rambtonin lordi, joka tunnettiin hiljaisesta ja hiukan kylmästä luonteestaan. Osallistui Vallananastajan sotaan, jossa niitti myös mainetta. Menehtyi puolustaessaa Lohikäärmekiven Septiä Punaisen Jumalan palvojilta vuoden 298 lopussa.
Lady Rhaenyra Rambton - Omaa sukua Siiderikartanon Fossoway.
Loren Rambton - Rambtonin nuori perillinen. Menehtyi puolustaessaa Lohikäärmekiven Septiä Punaisen Jumalan palvojilta vuoden 298 lopussa.
Nymeria Hyrne - Omaa sukua Rambton. Lordi Gwayne Rambtonin tytär.
Jonah/Jhenna Rambton (ent. Myrsky) - Ser Lawrence Hyrnen nuori aseenkantaja. Entinen tallipoika, joka pääsi nykyiseen asemaansa vaikutettuaan osaltaan siihen, että Torrhenin salamurhaaja ei päässyt pakoon. Rambtonin suvun äpärätyttö, jonka äpäryys poistettiin kuninkaan pienen neuvoston päätöksellä vuonna 299.
Mace Rambton - Rambtonin toinen perillinen. Kaksitoista vuotias poika. Vangittiin Lohikäärmekivellä vuoden 298 lopussa ja poltettiin uhrina R'hllor jumalalle Mustavirran taistelun aikana vuonna 299.
Hubard Rambton - Rambtonin kolmas perillinen. Yhdentoista. Vangittiin Lohikäärmekivellä vuoden 298 lopussa ja poltettiin uhrina R'hllor jumalalle Mustavirran taistelun aikana vuonna 299.
| ? Fossoway | Rhaenyra Fossoway | Gwayne Rambton(+) | ? | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Garlan Tyrell | Leonette Fossoway | Ethan Hyrne | Nymeria Rambton | Loren Rambton(+) | Mace Rambton(+) | Hubard Rambton(+) | Jhenna Myrsky | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kultahirvaan Huone
| |||||||||||||
Vaakuna: Punainen hirvaanpää valkealla pohjalla kahden mustan pystypalkin välissä
"Me Valtaamme"


